maanantai 31. joulukuuta 2012

Loppu - slut

Mä oon ihan loppu.

Yöllä Aava taas yski ja kitisi ja halus meidän väliin pyörimään.
Menkkakivutkin valvotti, tai ainakin häiritsi nukkumisia.
Aamupäivällä piti riidellä niin maan perkeleesti. Jos mä en ole ihan penaalin terävin kynä, niin aika tollo on tuo äijäkin...No, oli miten oli. Typerää touhua ja muistoksi hommasta jäi huutamisesta kipeä kurkku ja itkusta turvonneet silmät.
Sitten tämä arpominen siitä miten ja missä vietellään uuden vuoden aattoiltaa.
Ja viimeiset mehut musta puristettiin iltapäivän kauppareissulla.

Mutta hei, pian on loppu tämä vuosikin!

Mun vuosi on ollu hyvä. Tosi hyvä.
Mun elämässä on ollu paljon rakkautta ja iloa.
Teron vuorotteluvapaa toi meidän perheelle paljon yhteistä leppoisaa aikaa.
Aava on kasvanut omaksi pieneksi persoonakseen ja mulla on ollu mahdollisuus ja kunnia tutustua häneen ihan lähietäisyydeltä.
Iinasta on tullu pieni tyttö. Fiksu ja hurmaava tutkimusmatkailija, joka jaksaa päivittäin yllättää. Paljon tapahtuu lapselle 3 ja 4 ikävuoden välillä.
Elle on saanut rajun rakastajan - Aavan :D Iina on ollu aina kovin hienotunteinen Ellen kanssa, mutta Aava on vähän toista maata. Elle on onneksi sen verran fiksu tapaus, että pärjää hienosti meidän pienimmänkin kanssa.

Mitähän mahtaa uusi vuosi tuoda tullessaan? Aika jännää!
Mä aloitan taas työt day spassa kolmena päivänä viikossa. Aavakin aloittaa dagiksen. Terolla alkaa pääluottamusmieskausi töissä.
Muutoksia siis tulee ainakin jonkin verran meidän arkeen.


Hyvää uutta vuotta ystävät, kaverit ja rakkaat! Tuokoon se meille onnellisuutta ja kauneutta - ja viisautta nähdä kaikki se. Taitoa nauttia siitä mitä meillä on ja olla murehtimatta siitä mitä meillä ei ole. Lämpöä, välittämistä ja kauniita sanoja. Sitä minä meille toivon <3

Meidän ilta sujui mukavasti naapurissa ja jos sama ylävire jatkuu, niin uuden vuoden eka päivä on huomattavasti parempi kuin vanhan vuoden viimeinen ;-) Harmittaa tommoset riitelyt (vaikkakin se puhdistaa ilmaa)...



[Share to Pinterest]

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Luistelua

Tänään on luisteltu!

Äkillinen sään lauhtuminen sai meidän pihan liukkaaksi. Siis tosi liukkaaksi.
Eilen käytiin mökillä auraamassa mönkijällä tie ja vähän pihaa ja jäätäkin. Hahmoteltiin tulevaa ruoppausprojektia. Lainamönkkäri jäi eiliseltä meidän pihaan seisomaan. Onneksi! Tänään Tero sai näppärästi kolattua raskaan suojalumen pois pihasta ja saatiin hiekoitettua.

Autollakin tuntuu kitka häviävän renkaan ja tienpinnan välistä. Koko ajan on tunne, että pian lähtee lapasesta, vaan eipä se oikeesti radaltaan poikkea. Vaikka perä irtoilee, luistonestot, ajonvakautusjärjestelmät ja mitkä lie pitävät huolen, että pysytään omalla kaistalla. Ja vielä nokka oikeeseen suuntaan ;-) On nuo vaan aika hienoja pelejä nykyisin nuo autotkin!

Ja käytiin me ihan luistinradallakin luistelemassa. Tai siis Iina kävi :) Aava nukkui autossa ja mä sain vaan seisoskella läsnäolevana. Tero oli takkahommissa.
Iina "luisteli" ihan itekseen. Mun ei tarvinnut pitää lainkaan kiinni. Huima ero viime vuoteen! Lapset on niin ihmeellisiä...Jos mä en osaa jotain juttua tänään, ei se sen paremmin luonnistu vuodenkaan kuluttua, jos en harjoittele.
Seurana meillä oli Sausot. Tai siis me tungettiin niiden seuraksi :D Mikä onni, että saatiin kummityttö perheineen ihan lähelle asumaan! <3

Iina oli tosi taitava!


Annabel meinas livahtaa kesken luistelun keinuille, Iina ja Alma pyllähteli,
mutta Jukka se vaan kannusti :D


Kaverikuva <3 <3 <3

Mä luulen, että laitetaan Iina luistelukouluun. Sen verran näytti homma Iinaa innostavan.
Alma on jo syyskauden sielä ollut ja homma on kuulemma kivaa. Saavat tytöt sitten yhdessä samanlaisilla luistimillaan treenailla Kiira Korven lailla :)

Aavasta on pakko kirjoittaa myös muutama sana.
Hän on oppinut siirtelemään tuoleja ja jakkaroita, jotta pääsee käsiksi pöydille ja tasoille. Ja hän käyttää tuota taitoaan häikäilemättömästi hyväkseen. Opettelis vaikka puhumaan ja jättäis tuolit rauhaan...
Aava on nyt ollu vähän flunssassa. Päivisin hän on virtaa täynnä ja räkä poskella, mutta öisin yskii ja herättelee meitä. Ja jotta lenssua varmasti sais pidettyä yllä, hän riisuu vaatteitaan ja vaippaansa ja kulkee pitkin taloa pienet sormet ja varpaat jääkylminä. Niin ja yks pisu ollaan saatu pottaan, jee! :)

Semmosta meille <3
[Share to Pinterest]

Iloiset tulitteet?

Rakettikauppa käy nyt kuumana...


Huomenna räjähtää! Vuosi vaihtuu ja taivas täyttyy ilotulitteista. Ennen keskiyön väriloistoakin jo paukkuu.
 
Minä vähän pohdin ilotulitteen elinkaarta:
  1. Ilotulitetta varten tarvitaan ruutia, pahvia ja kasa erilaisia kemikaaleja kuten strontiumkarbonaatti, litiumkarbonaatti, kalsiumkloridi, kalsiumsulfaatti, natriumnitraatti, kryoliitti, bariumoksidi, bariumkloridi, kupariasetoarseniitti, kuparikloridi ja kadmium. Osa ilotulitteiden kemikaaleista on raskasmetalleja, jotka eivät häviä luonnosta.
  2. Raketit valmistetaan Kiinassa. Tehtaissa, joissa melkoisella varmuudella työskentelee lapsia vaarallisissa olosuhteissa. Lapsia, jotka menettävät pahimmassa tapauksessa henkensä.
  3. Ilotulitteet rahdataan maapallon toiselta puolelta meidän saataville.
  4. Ihmiset jonottavat marketeissa, autokaupoissa ja mitä ihmeellisimmissä paikoissa saadakseen ostaa omat tulitteensa. Suomessa ilotulitteita ostetaan vuosittain noin 10 miljoonalla eurolla. Melkoinen business! Ei me ainakaan köyhiä olla...
  5. Sitten vaan tulta perään. Epäonnistunut lähetys ja silmät on vaarassa. Ilotulitteiden aiheuttamia silmävurioita hoidetaan vuosittain kymmeniä. Jos raketit kuitenkin lähtee niin kun pitää, kuten yleisimmin sentään käy, aiheutuu "vain" melusaastetta, pelkoa pienille lapsille ja kotieläimille sekä koktaili kemikaaleja keuhkoihin hengitysilman mukana.
  6. Ilotulite hemmottelee meidän näköaistia parin sekuntin verran. Useimmiten se itsehankittu tulite kuitenkin aiheuttaa lievää pettymystä mitäänsanomattomuudellaan.
  7. Mediatietojen mukaan uudenvuodenpäivänä on löydetty eri maissa joukottain kuolleita lintuja. Kovan äänen säikäyttämät linnut syöksyvät lentoon ja lentävät itsensä hengiltä. Kaikesta eläinten kärsimyksestä emme tiedä.
  8. Uudenvuoden jälkeen raketit roskaavat maata vielä kuukausien ajan. 
Onhan ne hienoja, mutta.
Onko tuo muutaman sekunnin tai minuutin ilo todellakin tuon kaiken arvoista?
Mun mielestä ei. Harmittaa, että meidän kaikkien yhteisiäkin rahoja räjäytellään taivaan tuuliin kaupunkien järjestämissä ilotulituksissa. Silläkin rahalla vois tehdä jotain oikeesti fiksua! 

[Share to Pinterest]

perjantai 28. joulukuuta 2012

Välissä välillä

Tässä elellään näitä vuoden viimeisiä päiviä - välipäiviä. Joulu meni (mukavasti) ja uutta vuotta odotellaan. Olo on vähintäänkin paksu, välillä jopa tukala. Suklaa tursuaa kaapista ja korvista. Mikä ihme saa käden sitä silti suuhun viemään?
Tytöt on tässä vähän flunssailleet vuoron perään. Ulkoilemaan ei olla siis päästy lainkaan.

Joulun lahjat ilahduttaa kovasti :) Eilen käytiin Teron kanssa vähän kaupungillakin ja kultainen anoppi hoiti tyttöjä sillä välin. Mitä luksusta!

Iina sai toivomansa muumitalon,
leikkikitaran ja Brion junarataa.
Punainen mariskooli <3
Viini on aina iloinen asia!
Näitä olis voinu pukki tuoda enemmänkin :D

Arabia 24h Tuokio...
...ajatukset siirtyy jo kesään ja mökille :)
Rannekoru kaulakorun kaveriksi
Aavalle Lahtiset koviin pakkasiin ja sisätossut dagikseen
Niin tarpeellista!
Ihana kori!
Huussikirja möksälle, herkkuja ja nuo ruusut on takansytykkeitä.
Niin on kaunista...
Tamronin kovasti haaveiltu putki <3 <3 <3
SP 17-50mm F/2.8
Dopp:ista hain 150€ lahjakortilla Your Facen housut, Soakedin
neuletakin ja Jackpotin trikoopuseron.
Dopp:issa on aina loistava palvelu ja mielestäni sain kivan asukokonaisuuden,
johon menee kivasti myös nuo mun Me&i vaaleat Funky pantsit.
Tässä siis oli muutamia herkkuja meidän lahjoista. Niitä tuli varsinkin lapsille vielä paljon muitakin. Toiset löysi heti paikkansa ja päätyivät kovaan käyttöön (kuten Brion junarata ja optiikka), osa lahjoista saa korvata vanhoja vastaavia (kuten lasten vaatteet ja ihanat muumipyyhkeet ja uudet lelut). Sitten on vielä ne pari lahjaa, joita ei millään saa sopimaan oikein mihinkään. Vaikka kuinka yrittäis. Ne saa siirtyä varaston hyllylle odottamaan tarvettaan.

Miten teillä? Tuliko kaikki lahjat käyttöön ja tarpeeseen?

Meille on haettu tänään Apple-tv. Nyt pitää mennä tsekkaamaan minkälainen peli se oikein on :)
Heippa hei!


[Share to Pinterest]

tiistai 25. joulukuuta 2012

Arkihuolesi kaikki heitä




Valmiit lahjakukkaset
Aaton aaton valmistautumista

Pipareita

Takanpäälle kipusi tonttujoukko

...ja porot

Herkkua on siinä monen laista

Joulupöytä Karppiksessa

Moffa ja Iina

Aava ja Mumu

Aava Tuulan luona

Hidasta olemista

Iina odottaa pukkia

Aava tykkää joulusta

Pukki oli tosi kiva ja toi lahjoja!

Pakettien avaaminen oli parasta

Anopin joulupöytä

...ja ihana juustotarjotin

Iina sai hevisaurus-kitaran. Emmi laulaa.
Ihanat serkukset :)

Aava tutkii uusia leluja

Näihin kuviin ja tunnelmiin <3

Jos vaikka taas vähän juustoja, suklaata ja punaviiniä...
[Share to Pinterest]

maanantai 24. joulukuuta 2012

Kiitollisuutta

Vaikka joulu on syntymän ja ilon juhla, se saa mut aina vähäsen haikeaksi ja herkäksi.

Viimepäivien uutisointi kadonneesta ylöjärveläisestä pikkupojasta ja hänen löytyminen kuolleena sortuneesta lumiluolasta sai pintaan surua.
Ja vastaavasti todellista onnea ja iloa siitä, että meillä on kaksi ihanaa tyttöä elämänsä voimissaan ihan meidän lähellä.
Joulun alla olen murehtinut myös erästä toista poikaa. Ei enään niin pientä, mutta nuorta kuitenkin. Poikaa, jolla olisi koko elämä vielä edessään...

Huolettaa - miten MINÄ osaan pelastaa omat lapseni?




Rakkautta, rakkautta, rakkautta. Lämpöä ja läheisyyttä.
Toivottavasti meidän jouluun mahtuu paljon rauhallisia hetkiä, jotta ehditään iloita ympärillä olevasta perheestä.
Ja muistaa niitä rakkaita ystäviä joita näkee liian harvoin.


En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan,
mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu,
Jumalan sanan valoa, joss´ sieluin kirkastuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin,
Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa, joulu ihana!
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan.
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!


Onnellisuutta ja iloa ystävät! ...sitä kai ei koskaan ole liikaa.


[Share to Pinterest]

perjantai 21. joulukuuta 2012

Ihan tonttu!

Mä oon ollu eilen ja tänään day spassa myymässä lahjakortteja. Huikeeta! Miehiä (ja muutamia naisia) oli tiskiltä välillä ulko-ovelle asti jonoksi. Vaikka me oltiin oikeesti tosi ripeitä :)
Muutama ihana miesasiakas kehuikin, kuinka pelastetaan heidän joulu tarjoamalla helppo ja mieluisa lahja nopealla ja ystävällisellä palvelulla. Lämmittää mieltä <3
Muutenkin ihmiset on ollu sataprosentisesti joulumielellä.

Aatto sijoittuu kyllä aivan nappiin. Mikä sen mukavampaa kun viikonloppu ennen varsinaista joulu. Ehtii hyvin hoitelemaan viimeisiä jouluvalmisteluita. Vailla stressiä :)

Me laitettiin tänään kaks super-väsynyttä pientä tyttöä jo seitsemän jälkeen nukkumaan. Iltaa jäi niin sopivasti, että ollaan ehditty monen moista. Askarreltu joululahjuksia, paketoitu ja naurettu typerille jutuille. Ihan parasta, kun Tero on kotona!

Tontun ja yli-tontun paja.
Valmiita tuotoksia.


Nyt joutuu keräämään tonttupajan pakettiin, ettei paljastuta aamulla ;-)
Kolme yötä jouluun on...


[Share to Pinterest]

torstai 20. joulukuuta 2012

Yhdenyönjuttuja

Mä oon harrastanu viimeaikoina aika lailla näitä yhdenillanjuttuja.
Ne sopii jotenkin kivasti tähän elämänvaiheeseen.

Touhut voi aloittaa kun tytöt on saatu nukkumaan ja aamulla koko hommasta on jäljellä vain mukava muisto.
Eikä noiden kanssa tarvi onneks koko yötä touhuta.
Aivan hyvin kerkee vähän nukkumaankin.

Ja voin kertoa, että ei käy elämä tylsäksi :)
Edellinen vaan jaloista pois ja uutta kehiin!


Oho, mistäs tämä kuva tuli...





...tämä on nimittäin se yhdenyönjuttu!



Tämä tonttu on vääntäny kaikenmoisia virkattuja koreja oikeen urakalla...

Täytyy jatkaa hommia! Huomenna pitää olla monta pientä koria valmiina dagiksen tädeille kiitokseksi tästä syksystä :)





[Share to Pinterest]

tiistai 18. joulukuuta 2012

77 kiloa - lievästi läski

Hehhehee. Lihavuus tappaa nälkää enemmän, kerrotaan HS:ssa. Me tyhmät ihmiset siis syömme itsemme hengiltä. Eikä siinä vielä kaikki. Lihavana elämme sairasta ja rajoittunutta elämää ennen kun lopullinen lähtö tulee. Diabetes, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, uniapnea, selkäkivut ja muut nivelkivut.

Järjetöntä!

Koska ihminen on näköjään vähä-älyinen ja laiska, voisiko "isoveli" ottaa ohjat käsiinsä ja pelastaa edes meidät suomalaiset. Kunnon haittavero ravintoköyhille eineksille, valkoisille viljoille ja sokereille! Pulla suussa on hienoa jeesustella kuinka tupakka tappaa...


Minä kuulun noihin lievästi ylipainoisiin painoindeksillä 26,6. Kurjaa ja hurjaa. Mä oon ollu lievästi läski jo ainakin yli viis vuotta. Ja mä oon kuitenkin vasta 30. Normaalipainoiseksi pääsen 71 kilon painolla (ellen onnistu kasvamaan pituutta). Ja siihen on matkaa. Aavan syntymään jälkeen on 72 kiloa ollu tavoitteena ja parhaimmillani oon päässy 75 kiloon.
Oman bmi:n pääset laskemaan vaikkapa tästä. Laskuriin tarvitsee syöttää vain pituus ja paino.
Uskallatko?

Nyt tarttis saada kovasti paljon lisää liikuntaa. Sekä kunnolla sykkeitä nostavaa, että ihan arkiliikuntaa. Me ei olla koskaan esimerkiksi käyty lähikaupassa kävellen tai pyörällä. Aina autolla. Tosi hienoa mallia ja esimerkkiä näytetään meidän tytöille. "Kas näin se perse leviää, autolla vaan joka paikkaan."
Vielä ei läskit haittaa elämää, mutta sekin päivä tulee. Varmasti. Ja liikunta paitsi karistaa ylimääräistä rasvakertymää, saa aikaan hyvänolontunnetta.
Miksi se on silti niin vaikeeta?!?

Mä haluaisin oikeesti päästä pois tosta Helsingin Sanomien taulukosta.
Se vaatis sen kuutisen kiloa läskiä poispäin minusta.


Tammikuisia ajatuksia joulukuussa :D
[Share to Pinterest]

lauantai 15. joulukuuta 2012

Joulupukista piirakkaa?

Tänään on valmisteltu Iinan huomisia synttärijuhlia. Tero on ollu töissä. Matti on viihdyttänyt lapsia. Minä olen leiponut.

Iina tuli jossain vaiheessa kytsimään kun tein suolaisia piiraita. Halus tietysti tietää, voiko taikinaa maistaa ja mitä niistä oli tulossa. Selitin sitten, että toinen on tonnikalapiirakka ja toinen poropiirakka. Sitten tuli yllättävä kysymys.

"Äiti, tuleeko tohon poropiirakkaan joulupukkia?"

WTF?!? Meinas vähän naurattaa. Ja kauhistuttaa. Mun lapsi on kannibaali!

Iina tais kelailla ton homman kuitenkin niin, että poropiirakkaan tulis poron kuva. Ja siksi siihen sopis myös joulupukki. Kakkuun kun olen luvannut ponin kuvan. Ja kakkua Iina siis kutsuu ponikakuksi.

Poropiirakka :D

Ällöt sokerimassat ja täytekakkuhässäkät aion siis korvata tuorejuustokakuilla. Minä väänsin glögin makuisen ja ostettu on valkosuklainen. Tuohon valkosuklaiseen ajattelin sirottaa kaakaojauheella ponin kuvan sabluunatekniikalla. Toivottavasti onnistun.

Huh! Tänään ei ole paljon ehtiny istuskelemaan. Huomenna tahti taitaa olla vielä hurjempi. No, eiköhän tästäkin selvitä. Maanantaina sitten otetaan rennosti :)

Saakoon Iina huomenna kivat juhlat! Enkä aio kertoa, että toinen piirakoista on tehty joulupukin menopelistä ;-)


[Share to Pinterest]

perjantai 14. joulukuuta 2012

Onnen hippusia

Tykkään, tykkään, tästä perjantaista tykkään. Vuodenaikaväsymys hallitsee edelleen ja lievä alakulo asuu minussa. Asian kanssa pärjäilen. Toistaiseksi.

Tänään on kuitenkin tapahtunut paljon kivoja juttuja. Sellaisia, jotka tuovat iloa.
  • rakas Marika-serkku sai hankittua mulle stockan muumi-mukeja
  • juhlittiin joulua rytmiikassa
  • näin ihanaa Kerttu-kummityttöäni, sen äitiä ja Veeti-veljeä
  • ostin huonekuusen Piffistä!
  • tein vähän lumitöitä
  • Aava ei repinyt kertaakaan hanskoja kädestään kesken ulkoilun
  • ihailin meidän lipputankokuusta
  • hankin linnuille ruokintasysteemin ja siemeniä


Surkea kuvan meidän upeasta lipputankokuusivalosta.
(kauheen väriset noi seinävalojen ledit!)

Huonekuusi maitokaupasta.
Meidän Piffistä saa myös mämmiä ympäri vuoden :)



Tänään tuli todettua, että paitsi possu, myös broileri on aivan sopimatonta ruokaa ihmiselle. Me ei juurikaan "kanaa" kotona syödä, koska sitä ei luomuna kaupasta löydä, mutta tänään jossain mielenhäiriössä broilerin fileesuikaleita ostin. Hirveetä skeidaa! Ei enään.

Huomenna pitäis leipoa pari tuorejuustokakkua ja suolaista piirakkaa. Jos intoa riittää, askartelen Iinan kanssa cakepopseja. Siivoamisen taidan jättää sunnuntaiaamupäivälle.

Hauskaa perjantai-iltaa! jos tänään on perjantai...

Ps. tänä iltana Tero on kotona <3
[Share to Pinterest]

torstai 13. joulukuuta 2012

Kamuja & kemuja

Eilen vietettiin Iinan synttäreitä. Aamulla Iina sai meiltä lahjaksi onnittelulaulun ja kolme pientä Ti-ti-nalle figuuria (jotka ostettiin jo viime vuonna, mutta on unohdettu antaa). Iina oli aivan onnessaan, vaikka lahja ei niin kaksinen ollutkaan :)

Aamupäivällä käytiin neuvolassa. Iina "suoritti" innoissaan tehtäviä ja oli kovasti reipas. Paitsi kuulokokeesta kieltäytyi. Se jäi siis ottamatta. Mutta kuiskailuversiona suoritettu kuulokoe kyllä paljasti Iinan ainakin jotain kuulevan - vaikka välillä tuntuu, että kuulossa on vikaa, kun huutokaan ei tuota toivottua tulosta ;-)

Strategiset mitat 4-vuotiaana: 108 cm ja 17,7 kg.

Aavankin pituus ja paino mitattiin. Hän oli 79 cm ja 9020 gr. Aava istui neuvolan vauvapuntarilla ja oltiin niin ilosia kun meni yheksän kiloa rikki, että läpsäytettiin yläfemma. Siis minä ja Aava, neuvolantäti toimi vaan kirjurina :D

Illalla juhlittiin synttäreitä lapselliseen tapaan. Iina sai leikkiä kavereiden kanssa ja herkutella <3
Mukana menossa oli Iinan uusia hyviä ystäviä sekä kavereita ihan vauva-ajoilta.
Kivasti meni! Lapset söi, tanssi smurffilevyn tahtiin ja leikki. Mitään ohjattua toimintaa en järjestänyt kun nuo liikuttaa niin sopivasti itse itseään :)


Lapsille olin tehnyt luomu-pannaria kera kerman ja vadelmahillon ja se toimitti täytekakun virkaa.
Lisäksi oli napostelupöydässä tarjolla porkkanatikkuja, sipsiä, pari dippikastiketta, suolatikkuja, keksejä ja cakepopseja. Kyllä, nuo kakkutikkarit jäi sen verran "kaivelemaan hampaan koloon" viime yrityksellä, että oli pakko kokeilla uudemman kerran - pienemmen odotuksin. Ja ihan hienoja niistä tuli ja tietty hyviä :) Kuvaa ei harmikseni niistä otettu...Sain ne ihan kivasti tarjollekin, kun täytin Ikean punaisen lasikulhon paketillisella hienoa sokeria ja tökin tikkarit siihen tönöttämään.

Aava oli varsinainen napostelupöydän pieni terroristi ja sai osakseen vieraiden paheksuntaa häiriköinnillään porkkanoiden, sipsien, keksien ja cakepopsien kanssa :D Voi Aava!!!

Tässä resepti ihastusta herättäneeseen dippisoosiin:
Purkki kermaviiliä, valkosipulinkynsi puristettuna, 2tl (ruoko)sokeria, 1tl suolaa, reilu tl sinappia, 2tl kuivattua tilliä. Mausteiden määrät on suuntaa-antavia, dipin takia ei kannata maustemittoja sotkea ;-) Sinne päin ja hyvä tulee!

Tuhannet kiitokset kaikille juhlaan osallistuneille! Teitte Iinan tosi onnelliseksi :)

Tänään on aamupäivä menny eilisestä toipuessa. Tuleeko musta vanha vai viekö juhlat teiltä muiltakin mehut? Iltapäivällä alkoikin katse jo siirtymään sunnuntain juhliin ja niiden tarjoiluihin. Vaikka yritän tälläkin kerralla jättää täytekakun laittamatta, taidan silti joutua jonkin sortin leipomispuuhiin. Yhden kakun kyllä tilasin taas Loftetista :P


[Share to Pinterest]

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Iina Ihanainen

Syntymän ihme! 12.12.2008 klo 0:58
2685g 49cm (rv 35+2)
Kotona omassa sängyssä sukat käsissä :)
Kuukauden ikäisenä <3
Iina Ines kastemekossaan.
Tissillä käsi kädessä.
Vauvauinnissa.
Puolitoistavuotiaana puutarhahommissa.

 Kuplaa penkittämässä.

Neiti kesäheinä :)

Söpöliini.
2-vuotias.
Tämä on kivaa!
Ikiliikkuja.
:)
Viimeisiä hetkiä ennen siskon syntymää.

Onnellinen isosisko 2v 7kk  <3
Kolme ja puoli -vuotias hurjapää.
Meidän Iina.
Kaunis.
Älykäs.
Hauska.
Lempeä.
Sopuisa.
Vilkas.
Herkkä.
Rakastettava.
Onnea 4-vuotiaalle Iinalle!
Minun elämäni lahja <3
...mä lähden hakemaan nenäliinoja :'D
[Share to Pinterest]