tiistai 23. lokakuuta 2012

Vauvakuume

Aava alkaa olla nyt aika söpössä iässä <3
Päätön tuhoaminen ja terrorisointi alkaa olla menneen talven lumia. Nyt hän ymmärtää jo (vähän) puhettakin. Ja osaa olla hetken paikallaan! Rauhoittua nauttimaan rapsutuksista tai hieronnasta tai rasvauksesta tai pusutteluista :)

Kun Iina oli tuossa iässä alkoi vauvakuumetta puskemaan...

Rauhoitu äiti ;-) Nyt ei nouse kuume, ainakaan vauvakuume.
Ei niinku yhtään.

Ainoana lapsena kaipasin kovasti sisaruksia. Ehkä sen vuoksi olenkin ihannoinut isoja perheitä ja toivonut itselle ainakin kolmea lasta. Mieluiten neljää. Ehkä jopa viittä!

Vielä ennen Aavan syntymää olin valmis suurperheelliseksi. Mutta en enää. Kaksi lasta tuntuu ihan maksimilta tähän perheeseen. Enempään me ei taideta pystyä. Siitäkin huolimatta, että meidän tytöt on aika helppoja, vaikkakin melko aktiivisia ;-)

Mä kunnioitan oikeesti ihan mielettömästi äitejä, jotka pyörittää arkea neljän alle kouluikäisen kanssa. Tai äitejä, jotka synnyttävät vähän yli vuoden sisään kaksi lasta. Tai äitejä jotka synnyttävät kerralla kaksi lasta - tai jopa kolme. Ja niitä äitejä jotka hoitavat koliikkivauvoja tai erityislapsia.
Eihän tollaisissa tilanteissa voi pärjätä. Tai mä en pärjäis. Läheltä tai kohtuullisen matkan päästä olen tosin nähnyt, että on pärjätty.


Tässä kaikille superäidelle arvostusta, olkaa hyvä! Olette upeita <3

Ps. Mulla on Iinan syntymän jälkeen ollu vahva intuitio, että meidän perheessä on kolme tyttöä:
Iina Ines, Aava Anneli ja Oona Onneli. Ehkä meidän perhe siis silti joskus täydentyy myös Oonalla. Sitten joskus piiitkänpiiitkän ajan kuluttua.




[Share to Pinterest]

1 kommentti:

Kiitos kommentista! <3