torstai 8. marraskuuta 2012

Elämä Excelinä

Perhe Salo alkaa olla jonkinlaisessa elämän taitekohdassa. Aletaan lähestymään risteystä, jossa pitäisi osata valita oikea tie...

Mistään supervakavasta tai peruuttamattomasta ei onneksi ole kyse, mutta sen verran tärkeistä jutuista kuitenkin, että otettiin asiaksi selvittää hommaa perinpohjaisesti.

Aava on vuodenvaihteessa puolitoistavuotias ja se tarkoittaa sitä, että hän voisi pärjätä muidenkin kun äitinsä hellässä huomassa. Tämä olettamus perustuu Iinan pioneerityöhön. Iina oli suunnilleen puolitoistavuotias (pikkusen vanhempi) kun aloitti päivähoidon kolmena päivänä viikossa. Koettiin homma hyväksi. Iina oli valmis viihtymään dagiksessa.

Vaihtoehdot kun ovat monet, pieni taloushallinnon osaaja nosti päätään ja naputteli vähän lukuja taulukkolaskentaohjelmaan.

  1. Rouva Salo hoitaa lapsia kotona,
    Herra Salo työskentelee 5 päivää ABB:llä ja voi tehdä lisäksi 1-2 takkamuurausta viikossa.

  2. Rouva Salo työskentelee 3 päivää viikossa,
    Herra Salo työskentelee 5 päivää ABB:llä ja voi tehdä yhden takkamuurauksen viikossa, lapset ovat kunnallisessaa hoidossa 3 päivää viikossa.

  3. Rouva Salo työskentee 3,5 päivää viikossa,
    Herra Salo työskentelee 5 päivää ABB:llä, lapset ovat 3 päivää kunnallisessa hoidossa ja yhtenä päivänä heillä on muutaman tunnin yksityinen hoitaja.

  4. Rouva Salo työskentee 4 päivää viikossa,
    Herra Salo työskentelee 5 päivää ABB:llä, lapset ovat 4 päivää kunnallisessa hoidossa.

  5. Rouva Salo työskentelee 5 päivää viikossa,
    Herra Salo työskentelee 5 päivää ABB:llä, lapset ovat 5 päivää kunnallisessa hoidossa.
Lapset tarvitsevat dagiksessa joka toinen viikko "iltahoitoa", koska Rouva Salon työaika loppuu vasta kuudelta ja Herra Salo on iltavuorossa. Käytännössä lapset olisivat iltavuoroviikkoina 11-18.30  hoidossa. Tilanne muuttuu, jos Herra Salo pääsee tekemään jatkuvaa päivätyötä.

Viikonloputöille ei missään vaihtoehdossa annettu tilaa, koska Rouva Salolla jatkuu hierontakoulu, joka syö joka kolmannen viikonlopun aika täydellisesti. Väliviikonloput yritetään pyhittää vapaa-ajalle.

Taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi nousi numero 2, eli minä käyn töissä kolmena päivänä viikossa ja tytöt ovat sen aikaa dagiksessa.
Vähiten kannattava oli numero 5, eli kaikista "normaalein" tila, jossa kumpikin vanhemmista työskentelee viitenä päivänä viikossa noin kahdeksan tunnin päivän.

Se täytyy kyllä todeta, että erot eri vaihtoehtojen välillä ei olleet suuren suuria. Parhaimman ja huonoimmankin vaihtoehdon nettotulojen välissä oli vain muutamia satasia.
Ja takkahommista saatavia tuloja on liki mahdotonta arvioida. Laskelmissa käytin extramaltillisia lukuja.

Lohduttavaa oli kuitenkin, että matemaattisin menetelmin sain tuloksen, johon olisin mieluiten tarttunut tunteidenkin pohjalta!
Iina saa jatkaa totutulla tavallaan. Tero saa jatkaa totutulla tavallaan. Aava pääsee dagikseen oppimaan ruotsia ja leikkimään ikäistensä kanssa. Minä pääsen töihin nauttimaan aikuisten seurasta, letkeästä lounaasta ja piristävistä kahvipausseista.
Ja mikä parasta, mulla olis edelleen tyttöjen kanssa viikolla kaks kotipäivää, jolloin me voidaan siivota, sotkea, harrastaa, leipoa, lötkötellä, nähdä kavereita, riidellä, ulkoilla, shoppailla <3
[Share to Pinterest]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3