perjantai 29. marraskuuta 2013

Itsehoitoperjantai

Hei hei hellurei!

Tässä onkin sopiva väli tulla huikkaamaan kuulumiset, kun lapset on sängyissään ja odottelen Teroa kotiin (takka)töistä.

Mä oon nyt nappaillut magnesiumia tiistaista lähtien ja täytyy todeta, että toimii! Ostin purkillisen imeskeltäviä tabletteja vahvuudeltaan 375 mg. Heti päivän käytön jälkeen loppui rytmihäiriöt. Jee! Silti ilmassa on sankkaa väsymystä, korkeaa pulssia, huimailua ja ahdistuneisuutta. Sain kuitenkin kahlattua työpäivät läpi. Keskiviikkona yritin ottaa rennosti ja samoin tänään.

Aamulla paineltiin tyttöjen kanssa testaamaan Lady Line Ritzin RPV-jumppaa, johon sai ottaa lapset mukaan. Oli aivan ihanaa! Ohjaajana oli punatukkainen supernainen, Pia Viemerö, jonka tunteihin ei ole koskaan tarvinnut pettyä. Hiki valui, vatsalihakset ja alavartalon lihakset anoivat armoa. Toiset vaan on mielettömän hyviä työssään.

Jumpasta takaisin kotiin ja lounasta pöytään. Sitten tulikin Sarah vapauttamaan mut hetkeksi lastenhoidosta. Mä olin varannut itselleni kylvyn ja tunnin hieronnan Vaasa Day Spa:han. Oli kyllä niin rentouttavaa. Mun täytyy myöntää, että tämä oli mun eka kerta meidän kylvyssä. Jotenkin oon vähän aliarvioinut sen voiman. Mä en edes laittanut poreita päälle. Pelkkä lämmin vesi, hoitava kylpyaine ja rentouttava musiikki sai sydämmen taas asettumaan normaaliin sykkeeseen. Kynttilät, mehu ja hedelmät ammeen laidalla tuntuivat luksukselta. Kylvystä jatkoin siis vielä hierontaan ja erityisesti niskan ja kallonpohjan lihakset oli totisesti hieronnan tarpeessa. Oli jotenkin tosi kevyt olo kotiin lähtiessäni. Iltapäivä oltiin vaan rennosti kotosalla, eikä hötkyilty mihinkään. Tytöt ja Sarah, tai ainakin Sarah, olivat siivonneet tyttöjen huoneet ja mun perjantaisiivous oli tiskikoneen tyhjentäminen ja uudelleen täyttäminen. Mä olen ihan oikeasti nyt levännyt ja yrittänyt olla stressaamatta.

Nyt olen napannut magnesiumia kolmeakin tablettia päivässä eikä ripulista ole tietoakaan, liika magnesium kuulemma poistuu kropasta löysänä ulosteena. Kaikki taitaa siis imeytyä ja olla tarpeeseen. Tänään ostin tuota magnesiumia vähän järkevämmässä muodossa, eli ihan veden kanssa nielaistavina pillereinä, ilman makeutusaineita. Jos nyt tällä magnesium plus lepo yhdistelmällä saatais taas nainen raiteille :)

Ihanaa, nyt tuli auto pihaan! Heippa, mä lähden kaatamaan punkkulaseihin tilkat ja nappaan pari juustoa lautaselle.

Hyvää viikonloppua sulle <3 Ja kiitos Sarah ja Pia ja Vaasa Day Spa! <3


[Share to Pinterest]

maanantai 25. marraskuuta 2013

Magnesium

Sydämen rytmihäiriöitä piilevästä magnesiumin puutteesta

Magnesium ehkäisee kaikkia niitä muutoksia sydämessä, jotka johtavat sepelvaltimotautiin, sydämen rytmihäiriöihin ja äkkikuoleman, sanotaan johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessa.

Yhdysvaltain hallituksen tutkimuslaitos osoitti, että kun magnesium päivittäinen saanti jää pienemmäksi kuin nykyinen saantisuositus, 320 mg/vrk, siitä aiheutuu eteis- ja kammioperäisiä rytmihäiriöitä.
Tämä tulos saatiin satunnaistetusta kokeesta, jossa 22 naista otettiin tutkimuksiin sairaalaan aineenvaihduntahäiröitä hoitavalle osastolle. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista puolet sai tavallisia ruokia, ja toinen puoli vastaavia ruokia, joiden magnesiumin määrää vähennettiin puoleen saantisuosituksesta. Koehenkilöiden punasolujen, seerumin ja virtsan magnesiumpitoisuus mitattiin ja heidän sydänfilmiään (EKG) tallennettiin Holter-laitteiston avulla noin 21 tunnin ajan.
Vähän magnesiumia sisältävällä dieetillä olleiden naisten punasolujen, seerumin ja virtsan magnesiumarvot laskivat merkitsevästi, mutta kenellekään ei kehittynyt varsinaista magnesiumin tai kaliumin puutetta. Sydänfilmiin ilmaantui huomattavan runsaasti eteis- ja kammioperäisiä lisälyöntejä.
"Suositeltu päiväannos 320 mg näyttää riittävältä; 130 mg on liian vähän. Henkilöt, jotka asustavat pehmeän veden alueella, ihmiset jotka käyttävät nesteenpoistolääkkeitä ja (potilaat) jotka ovat alttiita magnesiumin lisääntyneelle eritykselle saattavat tarvita enemmän magnesiumia kuin muut ihmiset", tutkijat kirjoittavat.
Klevay LM, Milne DB. Low dietary magnesium increases supraventiricular ectopy. Am J Clin Nutr 2002;75:3,550-4
Lähde: http://www.tritolonen.fi

Täytyypä lisätä vielä magnesiumtabletitkin aamuvitamiineihin. Jospa niistä olis apuja tähän mun puolisurkeaan olotilaan.

Nyt nukkumaan! Mä oon nyt nukkunut 8 tunnin unia ja oon silti tosi väsyny. Testaamme siis 9 tunnin unia...


[Share to Pinterest]

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Lettikoulu!

Mä sain jo keväällä idean lettikoulusta.

Kahden tyttölapsen äitinä kaipasin kovasti vinkkejä lasten hiusten taltuttamiseen niin arjessa kun juhlaa varten. Mä olen ihan käsi noiden letityksien ja kampausten kanssa. Samojen ongelmien äärellä tuntui painivan muutkin tyttöjen äidit.

Nyt sain vihdoin tutun kampaajan, Ninan, suostumaan meille opeksi ja kutsuin kasan kaverita meille lettejä vääntämään. Parissa tunnissa ehdittiin treenaamaan perus ranskanlettiä, vinoa ranskanlettiä, ranskanlettiä nurinpäin, kieputuslettiä, sydänlettiä, löysytettyä paksua lettiä ja putoavaa lettiä. Ainakin! Nina oli huippuhyvä ope, ihanan selkeä ja antoi meille jokaiselle ihan henkilökohtaista opastusta. Mä ainakin nyt löysin omat virheeni lettien kanssa.

Hanna tekee Aavalle lettiä

Aloitellaan ensimmäisiä lettejä

Lapset lahjottiin tuoleihin tikkareilla ja Barbie-elokuvalla :)

Matilda kauniissa letissään

Saana keskittyy

Itse maestron punainen letti :)

Wilman toinen letti on jo valmis

Jonna ja Hanna ja pää joka pysyy kiltisti paikallaan

Nina antaa Saijalle ohjeita

Ihana ihana kieputusletti!


Välillä lapset ampaisi leikkimään :D

...ja taas letitettiin

Mä pääsin tekemään myös Matildalle sydänlettiä


Iina ja Aava leteissään.

Voi meillä oli niin kivaa ja tosi paljon tuli hyvää opastusta ja ideoita! Miten nuo meidän kauniit tytöt muuttuivat vielä astetta suloisemmiksi - melkein enkeleiksi - letit päässä <3 :D

Kiitos Nina ja osallistujat! Huomenna aamulla aion herätä ajoissa letittämään ainakin Iinan hiukset. Nyt on hirrrvee into päällä :)

Ps. tänään meillä on otettu rennosti. Ulkoiltiin, syötiin kotiruokaa ja otettiin päikkäreitä. Edes lettikoulu ei saanu mua täpisemään ja puunaamaan nurkkia. Illalla kävin vielä kävelyllä ennen kun Tero lähti pelaamaan sählyä. Nyt vähän teetä ja sympatiaa. Ja ajoissa nukkumaan.



[Share to Pinterest]

lauantai 23. marraskuuta 2013

Elämästä uupunut

Omia heikkouksia ja ongelmia ei totisesti ole helppo tunnistaa.

Mä olen kärsinyt nyt parin kuukauden ajan silloin tällöin rytmihäiriöistä. Sydän vetäsee muutamia ylimääräisiä lyöntejä ja sitten palaa radalleen. Inhottavaa. Vielä inhottavampaa on ollu, että noita lisälyöntejä on alkanu tulemaan ihan päivittäin ja useita kertoja vuorokaudessa.
Lisäksi päässä on alkanut olemaan paineen tunnetta ja välillä huimaa. Ei suoranaisesti tunnu pyörtyvänsä, mutta keinuttaa oudosti. 

Tänään mä havahduin vasta kunnolla tähän olotilaani kun huomasin heränneeni yön aikana useita kertoja - vaikka kumpikin tytöistä nukkui kiltisti omissa sängyissään.

Niska-hartiaseutu tuntuu kireältä ja kaikki tekeminen tuntuu työläältä. Ärsyttää ja välillä ajatus karkaa kuolemaan.

Olenkohan mä uupunut?

"Ensimmäiset oireet stressistä tunne-elämän puolella ovat esimerkiksi turhautumisen tunne, ärtyneisyys, väsymys, ahdistuneisuus ja unihäiriöt, etenkin aamuyöstä herääminen ja valvominen sen jälkeen. Myös ruokahalun muutokset ja seksuaalinen haluttomuus saattavat olla stressin aiheuttamia.
Stressin aiheuttamat ruumiilliset oireet ovat eri henkilöillä erilaisia, mutta elimistön ns. "stressihormonien" erityksen lisääntymisen myötä sydämen leposyke kiihtyy ja verenpaine nousee. Tämä kuormittaa haitallisesti sydäntä ja verenkiertojärjestelmäämme. Voimakkaasti stressaantuneen henkilön vastuskyky tartuntataudeille (immuunipuolustus) heikkenee, mikä voi johtaa esim. toistuviin hengitysteiden tulehduksiin. Lihasjännitys etenkin niska-hartiaseudussa on lisääntynyt ja koska se haittaa lihasten verenkiertoa ja siten hapetusta, on seurauksena usein särkyjä, myös päänsärkyä. Erilaiset vatsavaivat, ummetus tai ripuli voivat olla ruuansulatuskanavamme reagointia liialliseen stressiin."
Lähde: www.yths.fi
Mä ihan oikeasti vähän säikähdin. Tunnelmat seitsemän vuoden takaa iski kasvoille aallon lailla. 
Nyt on ihan pakko tehdä jotain. Kääntää kurssia. Eihän mulla ole varaa kahden lapsen äitinä sairastua. Maata sängynpohjalla viikkoja ja kuihtua. Mitä meille tapahtuu jos mä en pysty viemään kuukausiin edes roskapussia ulos?
Jos viikon verran koittais kotikonsteja ja jos muutosta ei tapahdu, niin sitten vauhdilla lääkäriin.
  • joka aamu vitamiinit (E-EPA, carnosiini, d-vitamiini, maitohappo) ja annos kirkasvalolamppua
  • viimeistään kello 11 illalla nukkumaan, jotta on edes teoreettinen mahdollisuus 8 tunnin yöuniin
  • joka ilta puolen tunnin reippaalle kävelylle 
  • kunnollista ruokaa säännöllisesti
  • kahvi minimiin
  • vettä paljon
Mä meinaan nyt hoitaa itseäni. Silitellä niin kuin äiti lastaan. Jätän kaiken ylimääräisen ja hidastan elämää. Tämä pimeä aika näköjään nakertaa jaksamista.

Laitoin aamun vitamiinisatsit pieniin snapsilaseihin, niin ne tulee varmasti otettua.

Jos illalla jättäis tietokoneen rauhaan ja kävis kävelyllä yhdeksän aikaan kun Tero on jo varmasti kotona ja tytöt nukkumassa. Sitten iltapalaa ja kymppiuutisten jälkeen valmistautuminen seuraavaan päivään ja iltapesut. Aamulla puoli kahdeksalta ylös, niin mulla on puolitoista tuntia aikaa tehdä lähtöä tyttöjen kanssa. Yhdeksältä matkaan, niin saan kaikessa rauhassa viedä tytöt dagikseen ja ehdin hyvin töihin ennen kymmentä. Hyvää ruokaa ja paljon vettä, niin eiköhän tämä taas tästä. Toivottavasti!

Tänään me ollaan otettu rennosti. Käytiin VPK:lla Päivä paloasemalla -tapahtumassa ja sen jälkeen ulkoiltiin ihanassa auringonpaisteessa. Sitten mä nukuin makoisasti pitkät päiväunet. Ihanaa.

Meillä on nyt illalla Day Spa:n pikkujoulut, mutta mä käyn sielä vaan ruokailujen verran. Yökerhoilut saa jäädä johonkin parempaan ajankohtaan.

Onko sulla kaamosmasennusta? Reagoitko pimeään?

[Share to Pinterest]

torstai 21. marraskuuta 2013

Pikkujoulusalaatti

Tässä tulee resepti salaattiin, jonka kehittelin viime lauantaiksi pikkujoulupöytään.

jääsalaattia (tai muuta tummanvihreää ja rapeaa)
1-2 tuoretta päärynää 
2 viipaletta täysruisleipää kuten Vaasan luomu ruispaloja
valkosipulia
voita
sinihomejuustoa
1 dl puolukkaa
hunajaa

glögitiivistettä
suolaa
pippuria

Pese salaatti ja revi rennosti salaatin pohjaksi. Pese tai kuori päärynät ja leikkaa lohkoiksi salaattipedille. Mä käytin suomalaisia saaristopäärynöitä pestyinä kuorineen. Leikkaa muutama viipale ruisleipää suikaleiksi. Laita pannulle reilusti voita ja pari kevyesti rikottua valkosipulin kynttä. Kun voi on kuumaa ja ottanut valkosipulista makua, paista leipäsuikaleita valkosipulivoissa. Nostele leipäsuikaleet salaattiin. Leikkaa homejuusto paloiksi tai käytä auramurua ja lisää salaattin. Sekoita noin desi (huolimattomasti) survottua puolukkaa ja lisää siihen noin ruokalusikallinen hunajaa ja loraus glögitiivistettä, ripaus suolaa ja pippuria. Kaada puolukkakastike salaatin kruunuksi.




Puolukka, päärynä ja homejuusto muodosti kivan makuyhdistelmän, jonka valkosipuliset ruisleipäsuikaleen viimeistelivät. Ripauksen jouluisuutta salaattiin tuo puolukan punainen värii. Tämä salaatti sopi hyvin kaveriksi pihveille, mutta miksei tämä kävisi vaikka riistankin pariksi. Ihan sellaisenaan salaatti toimii myös varmasti - mutta sitten kyllä tarvitaan jälkkäriksi pala kosteaa suklaakakkua vanilijajäätelön kera ;-)

Nopea, helppo ja herkullinen salaatti juhlapöytään!

[Share to Pinterest]

maanantai 18. marraskuuta 2013

Silmätulehdus

Jotta elämä pysyisi tasapainossaan, on lauantain ilakoinnin jälkeen aika murehtia. Aavan silmä tulehtui eilen. Tänään on kummatkin silmät punertavat ja rähmivät. Kurjaa!

Eilen illalla kävin päivystävässä apteekissa kysymässä silmätippoja. Mitään apua ei ollut tarjolla ilman reseptiä. Kotona googlettelin toiveissa löytää jotain kotikonstia silmän hoitamiseksi. Kamomillateetä suosittelivat. Meidän kaapista ei sitä löytynyt, eikä naapurinkaan. Ei kun takki niskaan taas ja ostoksille kun tytöt oltiin saatu nukkumaan.

Keittelin kolmisen desiä teetä ja kävin sillä putsaamassa Aavan silmää pari kertaa, ennen kun ite menin nukkumaan. Aamulla silmä oli kutakuinkin saman näköinen kun illalla. Onneksi ei ollut mennyt huonommaksi! Aava oli kuitenkin aamulla jotenkin reppana ja halusi olla koko ajan sylissä.

Soitin terveyskeskukseen, jossa meidän ongelmaa vähäteltiin. He olivat sitä mieltä, että tyttö vaan dagikseen ja vedellä pyyhitään silmää kolmen päivän ajan. Mä en ihan purematta niellyt hoito-ohjeita nyt kun muutama tuttu on joutunut lääkärin puoleen kääntymään lapsen silmätulehduksen takia ja parin päivän kuluttua korvatulehduksen. Pyysin puhelinreseptillä apteekkiin sekä silmätipat, että putkikorviin sopivat korvatipat - jotka nekin ovat virallisesti silmätippoja. Saas nähdä onko lääkäri ollut myötämielinen mun pyyntöön. Tänään apteekki oli jo kiinni kun pääsin töistä, mutta huomenna ajelen sen kautta ennen töihin menoa.

Nyt on Aavalla tosiaan kummatkin silmät tulehtuneet eikä ne ainakaan paremmiksi ole muuttuneet päivän aikana, vaikka niitä on pyyhitty kamomillateellä sekä kotona että dagiksessa. Aavaa ei kuitenkaan kovasti tunnu silmät vaivaavan, onneksi. On se silti vähän reppana, mun pikkuinen <3

Inhottavaa kun lapsi on tuollainen puolikuntoinen! Ei niin sairas, että saisi rauhassa sairastaa kotona, mutta kuitenkin sellaisessa tilassa, että tarvisi lepoa ja syliä tavallista enemmän. Aamulla tuntui tosi pahalta jättää itkevä lapsi muiden hoidettavaksi. Toivottavasti pain helpottaa.

[Share to Pinterest]

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Pikkujoulut

Pöytä on katettu

Kuusenoksia, puolukanvarpuja, namusia...

Viinin suhteen turvauduttiin varmaan ja hyväksi todettuun



Puolukkainen pikkujoulusalaatti

Siinä ne nyt on. Viidestä 150g pihvistä sai pulittaa nelisen kymppiä :D

Myrskyä odotellessa...

SingStar alkoi rauhallisesti...

...ja jatkui riehakkaammin ;-)


Ryhmäkuvaaa! Liinu oli teettäny meille lahjaksi pipot <3
Liinu otti musta monta kivaa kuvaa :)

Liinu ja minä - ystävät jo lapsuudesta <3

Me juhlittiin eilen pikkujouluja Viisikon voimin. Voi elämä nuo naiset on niin rakkaita!

Ohjelmassa meillä oli saunomista ja hemmottelua jonka jälkeen syötiin herkullista pihviä kera pikkujoulusalaatin. Tuon puolukkaisen salaatin sisällön paljastan teille myöhemmin :) Meidän pippalot jatkui aina yön pikkutunneille asti musiikin, SingStarin, keskusteluiden ja herkutteluiden merkeissä.

Tämä meidän "tyttöjen pikkujoulu" on jo ihan oikeaksi perinteeksi muodostunut. Joka vuosi ollaan taidettu kokoontua, vaikka välillä joku on puuttunut porukasta. Ensimmäisen kerran me juhlittiin pikkujoulua meillä kotona (kun mun vanhemmat oli jossain omissa menoissaan) yli 15 vuotta sitten. Taidettiin olla just aloitettu yläaste! :D Meidän viiden ystävyys oli tuoretta, mutta Jannina ja Annukka olivat ystävyksiä jo pitemmältä aikaa, samoin kun minä, Liinu ja Sania. Jannina muisteli eilen, että ekoissa pikkujouluissa meillä oli tarjolla vaaleaa glögiä joka oli maustettu ainakin vaniljatangoilla. Nyt kun asia tuli puheeksi, muistan kyllä itsekin sen vaalean glögin, mutta muuta tarjoilua en kyllä, vaikka kuinka pinnistän. Tunnelman kyllä muistan ja sen, että pojista puhuttiin kovasti. Eilen ei taidettu puhua miehistä lainkaan, lapsista sen sijaan muutama sananen. Niin ne ajat muuttuu! :D

Me ollaan ihmisinä mun mielestä ihan samoja kun silloin yli 15 vuotta sitten. Ajatukset on ehkä himppusen muuttuneet :) Silloin nuorina toivottiin elämältä suurta onnea ja mielettömiä kokemuksia. Nyt ollaan onnellisia siitä, että kukaan meistä ei ole kohdannut suurta epäonnea. Että saadaan elää ihan tavallista elämää <3

Kiitos naiset, te tiedätte kuinka tärkeitä olette mulle!

Tiedätkö olevasi 
Taivas sisälläni
Kun vanha taivaani olikin vain kulissi
Kuuletko huutavan sen
Äänen ikuisuuden
Se on ääni rakkauden
Tiedätkö käyneesi
Minun sielussani
En edes itse tiedä siellä käyneeni
Luulen sinut nähneeni
Jossakin aiemmin
Lapsena kun uskoin ihmeisiin

- Kaija koo


[Share to Pinterest]

torstai 14. marraskuuta 2013

Viemäri haisee vainajalle

Houston we have a problem. Keittiön viemäri dunkkaa.

Niin raivostuttavaa! Tämä sama ongelma meillä oli myös viime talvena.

Mistä ihmeestä se voi johtua? Onko ekopesuaineiden vika? Pitäisköhän pestä enemmän käsitiskiä? Miksi ihmeessä paska jää putkiin kiinni?

Niin ja miksi se käry alkaa nousemaan mun nenään aina näin kylmään vuodenaikaan?

No, nyt on taas viemäriputket irrotettu ja rassattu pulloharjan kanssa. Toivottavasti hajut on edes hetken historiaa...


[Share to Pinterest]

tiistai 12. marraskuuta 2013

Kuntosalille

Nyt on jo muutaman kuukauden ajan tehny mieli päästä kuntosalille. Maanantain perhejumppa on niin kivaa ja tehokasta (varsinkin, jos lapset malttavat jumpata omia juttujaan), että tuntuu tylsältä odottaa seuraavaa kertaa viikon verran.

Mä oon tykänny aina kovasti ryhmäliikuntatunneista, mutta nyt houkuttais ihan perus lihaskuntoharjoittelu. Minä, hiljaisuus ja hiki.

Vaikka ryhmäliikunnassa on se tietty yhdessätekemisen ilo ja hauskuus, on siinä paljon sellaisiakin juttuja jotka ei nyt niin nappaa. Kuten koko seinän mittainen peili. Yäk!

Mun pitäis päästä salille jossa on:

  • ilmaiset parkkipaikat (ja niitä on riittävästi)
  • huokea hinta. Turhaa maksaa viittä kymppiä tai jopa enemmän siitä, että käy kerran tai kaksi viikossa heiluttelemassa muutamaa laitetta. 
  • lapsille leikkipaikka tai edes lupa tulla odottamaan mun kuntoilun ajaksi
  • mahdollisuus osallistua ryhmäliikuntaan, JOS se alkaa kuitenkin hiukomaan ;-)
  • lupa käyttää viime vuosikymmenen jumppavaatteita
Vaikka yhdennäköisyys on melkoinen,
tässä on en ole minä, vaan tässä on Kike :D :D

Siitä on nyt niin monta vuotta kun viimeksi oon Vaasan kuntosalitarjontaa testaillut, että nyt sais antaa suosituksia :) Mulla on päällimmäisenä ajatuksena EasyFit, mutta saako sinne ottaa hätätapauksessa lapset mukaan? Mitään lapsiparkkia ei taida muualla olla kun Sports Clubilla, joka on mulle ihan liian kallis ja väärällä puolella kaupunkia...

Vai pitäiskö kaivaa jumppapallo varastosta, ostaa lisäksi jumppapatja, kahvakuula ja kuminauha? Hmmm...Ei se kyllä ole yhtään sama jumpata kotona. Koska sitä tulis tehtyä kun mahdollisuus siihen on koska vaan.

Vinkkejä kiitos! mä tiedän, että teihin voi luottaa <3


[Share to Pinterest]

maanantai 11. marraskuuta 2013

Tavallista ruokaa

Käytiin viikonloppuna koulussa läpi urheilijoiden ravitsemusta. Tai siis saatiin nippu paperia, joka oli täynnä näitä peruskoulusta tuttuja ruokaympyröitä. Urheilijoiden viralliset ravintosuositukset ovat samat kun meidän peruspulliaistenkin, mutta kaikkea tarvitaan enemmän. No, selvähän tuo on. Suurempi kulutus on yhtä kuin suurempi energiantarve.



Pikkuriikkisen alkoi keittämään taas nuo yleiset suositukset ja lautasmallit. Ja ruoka yleensä. Kyllä yksinkertaisesta asiasta vaan voidaan tehdä hankalaa.

Eihän tässä enään ole mitään tolkkua! 

Viralliset tahot kehottavat meitä ihan oikeasti valitsemaan esimerkiksi leivän päälle sipaistavaksi rasiamargariinia ja paistamiseen juoksevaa margariinia. Margariinin valmistus on kuitenkin melkoinen prosessi...


Eipä kovasti tee mieli edes sipaista tuota tavaraa leivän päälle. Miksi tuota sontaa suositellaan neuvolasta lähtien ihmiselle syötäväksi? Ihan oikeasti, ei nuo suositusten tekijät ole niin tyhmiä, etteivät tietäisi asian oikeaa laitaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta


Margariinin terveellisyyttä perustellaan voin epäterveellisyydellä. Voi aiheuttaa kuulemma sydän- ja verisuonitautia. Mun on tosi hankalaa nähdä syy-yhteyttä, koska voita syö noin 5% suomalaisista ja silti koko kansaa vaivaa sydän- ja verisuonitaudit. Ennemminkin tekisi mieli olettaa (en sitä silti tällä tietämyksellä tee) margariinin olevan syyllinen, koska sydän- ja verisuonitaudit ovat lisääntyneet samassa suhteessa margariinin käytön lisäännyttyä.

Se on toki totta, että suomalaiset ovat lihavaa porukkaa. Sekin on totta, että voi sisältää paljon energiaa. Mutta taivaan tähden, pitääkö sen takia käskeä ihmispoloisia syömään margariinia. Eikö voisi pyytää syömään vähemmän. Tai kuluttamaan enemmän. Minä suosittelisin tuota liikunnan lisäämistä, niin saataisiin ihmisistä iloisempiakin :)

Ja jos leivän päälle haluaa jotain levitettä laittaa, eikä linjat anna myöten voille, niin voihan sitä itse laittaa blenderiin voita, kylmäpuristettua(oliivi)öljyä ja kylmää vettä. Tai käyttää jotain muuta fiksua ja kevyttä levitettä. Vaihtoehtoja on.

Valitettavasti margariini ei ole ainoa elintervike, joka on syytä kiertää kaukaa. Elintarviketeollisuus ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet siten, että nykyään on mahdollista valmistaa melkein mistä vaan mitä vaan kun vaan tarpeeksi paljon poistetaan jotain ja vastaavasti lisätään jotain muuta. Tuloksena edullisia, hyvinsäilyviä ja ravintoköyhiä ruuantapaisia asioita jotka on kyllästetty lisäaineilla. Ja ei-niin-valveutuneeseen-kuluttajaan liki lihattomat broilerinnahkapullat käy lihapullasta.

Välillä tuntee itsensä ruuan suhteen vaativaksi tai oudoksi hifistelijäksi. Mä en kuitenkaan peräänkuuluta mitään ihmeellistä. Päin vastoin. Enkä ole edes sieltä valveutuneimmasta päästä.

Saisinko sitä tavallista käsittelemätöntä ruokaa. Nykyään sitä sanotaan Luomuksi ja lähiruuaksi. Muutama vuosikymmen sitten se oli ihan vaan ruokaa. Ei kai se ole liikaa vaadittu.

Huolestuttavaa, että epänormaalista on tullut normaalia!

Ettei tässä nyt olisi kyse suomalaisen elintarviketeollisuuden ja tuotantoteollisuuden sokeasta tukemisesta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta nimittäin sanoo, että myös peruna kuuluu päivittäiseen ruokavalioon. Voisin panna pääni pantiksi, että ihminen pärjää ilmankin :D :D

"Ravitsemuspolitiikalle ei ole yksiselitteistä määritelmää eikä Suomessa ole erillistä itsenäistä ravitsemuspolitiikkaa. Se voidaan kuitenkin nähdä osana mm. maatalouspolitiikkaa, terveyspolitiikkaa tai kuluttajapolitiikkaa. Myös elintarvikeyrityksillä tai järjestöillä voi olla ravitsemukseen ja ruokaan liittyviä strategioita, mutta näillä sivuilla käsitellään julkisen vallan poliittisia ohjelmia ja toimenpiteitä."
Valtion ravitsemusneuvottelukunta


Mitä teillä sipaistaan leivän päälle? Vai syödäänkö leipää ollenkaan?


[Share to Pinterest]

perjantai 8. marraskuuta 2013

Perjantaitervehdys!

Hei hei hellurei!

Me ollaan sairasteltu koko viikko. Iina aloitti sunnuntaina, sen jälkeen mulle nousi kuume ja viimeisenä vuorossa oli Aava. Ollaan siis oltu kotosalla maanantaista asti, tai siis tytöt ovat olleet, me aikuiset ollaan käyty vuorotellen töissä piipahtamassa.

Onneksi nyt alkaa kaikkien kunto olemaan sitä luokkaa, että päästiin tänään palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen. Ihanaa!

Aamusta siis rytmiikkaan ja sen jälkeen Prismaan ostoksille. Tällä kertaa sujui paljon paremmin kuin viime kerralla :) Kotimatkalla haettiin vielä neuvolasta lappunen ja dagiksesta isäinpäiväaskartelut.

Nyt kun lounas on syöty, tehty viikonlopuksi Terolle ja tytöille makaroonilaatikko sekä keittiö siivottu, voikin istua hetkeksi sohvannurkkaan nauttimaan kirkasvalolampusta ja kahvihetkestä. Vielä kun nuo tenavat sais jollain konstilla nukkumaan...


Iltapäivällä olis vielä pari rastia hoidettavana ja illalla mennään Fransmanniin juhlimaan isäinpäivää ennakkoon. Mulla on viikonloppuna koulua, joten siihen perinteiseen tapaan me nyt ei tänä vuonna voida juhlia. Isä, Tero ja paapat, lupaan korjata asian ensi vuonna!


Ootteko muuten maistaneet Fazerin Joulusuklaata? Siinä on maitosuklaaseen piilotettu hedelmäpaloja, piparia, mantelia ja joulun mausteita. Tätä herkkua mä odotan joka vuosi yhtä innokkaasti. Ei ole millään tavalla terveellistä tai kovin eettinenkään valinta, mutta kerrankos sitä ;-) On se vaan pojat hyvää!

Hauskaa perjantaipäivää muruset!
Nauttikaa isäinpäiväviikonlopusta <3


[Share to Pinterest]

tiistai 5. marraskuuta 2013

Joululahjatoiveita

Marraskuussa saa katseita jo kääntää hiljalleen kohti joulua, eiköstä? Mä parantelen surkeaa flunssaista oloani sohvalla, vaikka mun pitäis olla töissä. Tylsää! 

Nyt on sopivasti aikaa kirjata ylös meidän perheen lahjatoiveita. Mun äiti on näiden perään jo kuukauden varran kysellytkin :D

Seinäkalenteri 2014
Iittala Essence kuohuviinilaseja
Origo-kirkasvalolamppu
Kitchen Aid Artisan -yleiskone
Marimekko tasaraitalakanat

Yövalo pöydälle
Po.p raitapyjama Iinalle 122/128
Po.p eläinpyjama Aavalle 98/104
Hemtex lasten eläinpussilakanasetti
Bedit Zipit vetoketjuilla pedattava päiväpeitto valkoisena

Leluja me ei tarvita. Ihan oikeasti! Niitä on kannettu kirpparille minkä on ehditty. Jos joulupukki ihan välttämättä haluaa jotain lelua tytöille tuoda, niin

  • Brion junanrataan (jolla leikitään paljon) voisi olla joku silta tai muu erikoisosa tai juna. Ratavärkkiä on jo aika paljon.
  • Myös Duplo Legoilla leikitään paljon ja niiden kohdalla sama juttu kun junanradassa, peruspalikoita on, mutta jokin erikoisosa (ukkeli, eläin, tms.) vois olla kiva
  • Muutama leikkiruoka tai ruuanlaittoväline mahtunee veilä kotileikkilaatikkoon
  • Aava on mahdottoman kova hoitamaan vauvoja. Tummaihoinen Baby Born (43 cm) erottuisi kivasti Iinan vaaleasta nukesta.
  • Iina haluaisi kovasti tytöille suunnattuja Lego Friends -palikoita. Ihan palikka juttu mun mielestä! Eikö edes legot vois olla unisex?!? Ja nuo on niin ällöttävän pieniäkin. Tuntuu takuulla pahalta jalanpohjassa... Mä toivoisin dublo-aikakauden jatkuvan loputtomiin, mutta Iina on valmis siirtymään eteenpäin. 
  • Hedelmätarha on kuulemma kiva peli puisine nappuloineen. Sitä osais varmaan Aavakin pelata :)
  • Kirjoille ja cd-levyille meillä on aina tilaa! 

Tuhdit luomupunkut ja suklaa ilostuttaa aina
Hupsista, tulipa paljon toiveita, vaikka muutaman kuvittelin vaan keksiväni :D Mitään me ei noista kipeästi tarvita! Mainiosti pärjätään ilmankin :) Olkoon tämä mun omaksi iloksi ja ehkä vihjeeksi sille, joka vihjeitä kaipaa ;)

Mitä teillä toivotaan joulupukilta? Kovia vai pehmeitä paketteja? Tavaroita vai palveluja?
Paljonko aiot joululahjaostoksiin sijoittaa? Montako pakettia per nuppi on sun mielestä sopiva määrä? Osaako teidän lapset oikeasti arvostaa saamiaan paketteja?
Aiotko tehdä itse lahjoja?

Ps. osansa joulunajan lahjahässäkkään tuo Iinan synttärit, jotka on pari viikkoa ennen joulua...


[Share to Pinterest]

maanantai 4. marraskuuta 2013

Maanantaikevennys


Pikku-Kalle ajoi autolla pimeällä maantiellä. Vastaan tuli poliisit, jotka pysäyttivät Pikku-Kallen, koska toinen ajovalo oli sammunut. "Ajatteles, näin pimeällä voi vastaantulija luulla sinua moottoripyöräksi"

Pikku-Kalle siihen: "Jos molemmat valot olis pelannu, olisitteko luullu, että vastaan tulee kaksi moottoripyörää rinnakkain?"

Meillä palaa nyt onneksi taas kummankin puolen ajovalot. Sen sijaan pissapojannneste on loppu, jotta ajotietokone saa edes jostain hyvästä limpsuttaa.

Niin ja siitä pimeydestä teillä...heijastimet, heijastimet, heijastimet! Nyt on ihan järkyttävän mustaa.

Mulla meinaa kuumetta pukata, joten antakaa anteeksi vanha Pikku-Kalle vitsi. Mua naurattaa :D



[Share to Pinterest]

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Pyhä viikonloppu

Meidän viikonloppu oli oikein onnistunut! Vältettiin kurpitsat, lepakot, luurangot ja muut halloween-hömpötykset. Keskityttiin olennaiseen.

Lauantaiaamupäivä otettiin rauhallisesti; syötiin aamupalaa, leikittiin ja lötköteltiin. Mentiin metsään ja kerättiin aarteita (työmailta lennelleitä styroksin ja muovinpaloja) sekä kuusenhavuja haudalle.

Ulkoilujen jälkeen tytöt oli jo niin nälkäisiä, että jäivät kotiin Teron kanssa syömään. Mä sain palasen omaa rauhaa ja kävin hautausmaalla laittamassa Ineksen haudalle havuja ja lyhtyyn kynttilän.
Nyt kun sain olla ihan rauhassa ja itsekseni ehdin tajuamaan. Ines oli mun ikäinen kuollessaan! 31-vuotias kahden lapsen äiti. Mun isä ja hänen pikkuveljensä jäivät ilman äitiä. Nuori äiti kuoli aivoverenvuotoon. Ihan käsittämätöntä. Surullista ja pysäyttävää...

Iltapäivällä juhlittiin pienen Bellan kastejuhlaa ja ilta oltiin vaan ja nautittiin kiireettömyydestä, tortilloista ja punaviinistä.

Tänään aamupäivällä Tero kävi parin tunnin verran töissä ja me tyttöjen kanssa leikittiin sillä välin sisällä kunnes Iina lähti kaverinsa kanssa ulos. Kun saatiin perhe taas kasaan, käytiin herkuttelemassa kaupungissa kebabilla. Ruuan jälkeen ulkoiltiin hautausmaalla hetkisen verran.

Mä olen nyt saanut jonkun herätyksen tuohon hautausmaan kauneuteen. Aikaisemmin hautausmaa tuntui tylsältä ja kylmältä paikalta, mutta nyt sielä on mukava käydä. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että tänään oli taas kylmä. Eikä näkynyt sitä ihanaa kesyä oravaa. Mutta muuten oli kaunista ja mukavaa. Tytötkin tykkäävät käydä hautausmaalla.









Iltapäivällä käytiin mun vanhempien luona kaffilla ja illalla mä tein töitä reilun tunnin verran.

Ihanan rauhaisa viikonloppu <3

Nyt Iina yskii kovasti ja Aava väitti että sen kuukku on pikee... Taitaa Terolle pukata lapsisaikkua huomenna ;-(




[Share to Pinterest]

Bella Donna Sikuriina

 

Me saatiin eilen olla juhlimassa Loftetissa, kun Nooran ja Jussin pienen pieni vauva sai kasteessa nimen Bella Donna Sikuriina <3 

Pappi, kummit, vanhemmat ja Peppi-sisko

Minä ja Iina :)
Tarjolla oli super-hyvää lohikeittoa, jota Aava söi kaksi lautasellista!

Onnelliset vanhemmat Noora ja Jussi

Bella hurmaavan Saara-siskonsa sylissä

Ystävykset Hanna ja Noora

Peppi ja Aava oli kun kaks marjaa (sattumalta) samanvärisissä mekoissaan

Kauniin vauvan kaunis (ja hyvänmakuinen!) kakku

Kahvin kanssa tarjottiin myös itsetehtyjä bebe-leivoksia, namskis :)

Siskokset Iina ja Aava uuvuksissa juhlimisesta
Kiitos vielä Nooralle ja Jussille ihanista juhlista! Bella nukkui liki koko juhlan ajan ja nautti syleistä. Käsityötalo Loftet oli loistava paikka ristiäisille; niin tunnelmallinen, mutta sopivan tilava. Lisäksi tarjoilut hoitui hienosti ja sekä ruoka, että kahviherkut olivat makoisia. Lisäksi lapsivieraat oli huomioitu hauskasti laittamalla sivuhuoneeseen piirrettyjä, mehua ja karkkia. Nooralla on kuuden lapsen äitinä selvästi pelisilmää tuohon lastenkin viihdyttämiseen <3

Perhe Salo kiittää ja toivottaa vielä kerran onnea Bellalle!

Lisää kuvia keskosena syntyneestä Bellasta on täällä <3
[Share to Pinterest]