maanantai 27. tammikuuta 2014

Lääkärileikkejä

Nyt väsyttää niin, että vois suorilta jaloilta sänkyyn kaatua, mutta jos mä nyt pikaseen jaan teidän kanssa meidän illan retken.

Tero mua jo varoitteli siinä vaiheessa kun olin töistä lähdössä, että Iina on huutanut korvaansa toista tuntia. Soitin epätoivoisena kotimatkalta Mehiläiseen kuullakseni, että tälle illalle ei ole ainuttakaan vapaata lääkäriaikaa tarjota.

Kotona sitten vaan lapset haalareihin, evästä veskaan ja mies ansaitusti harrastamaan. Tero on reippaasti hoitanu lapset jo viikonloppuna kun olin koulussa ja lisäksi tänään hoiti tytöt kotona, että mä pääsin töihin. Nyt oli siis Teron aika päästä puhaltamaan VPK:n harkkoihin.

Pääterveysasemalla veikattiin jonon olevan parin tunnin mittainen, mutta todellisuudessa odoteltiin melkein kolmisen tuntia. Iina kävi muutaman kertaan kysymässäkin tiskiltä, että kauanko pitää vielä odottaa. "No mun nimi on Iina ja tuo on se mun sisko, Aava. Koska on meidän vuoro?" ja puoli ysin aikaan "Kauanko vielä kestää? Me tavataan mennä kahdeksalta nukkumaan". Yllättäen tytöt jaksoi kyllä kivasti vaikka eväänä oli vaan surkeat ruusunmarjakiisselitetrat ja Pätkispalapussin jämät. Jopa mulla pinna venyi ja paukkui eikä ehtiny edes ketuttamaan. Iina kyllä pahimpina epätoivon hetkinä tuumi, että tämä on kyllä viimeinen kerta täällä ja että seuraavalla kerralla mennään kyllä sinne Ampiaiseen, jossa ei ole jonoa...

Lopulta kun päästiin valkotakkisen pakeille, Iina kieltäytyi hoidosta, mutta Aava paikkasi tilannetta olemalla super-reipas. Lopulta Iinakin antoi kuunnella rintaa ja kurkata korvat ja kurkun. Ja sitten kun vauhtiin päästiin, niin tytöt tenttasi kivalta lääkäritädiltä huoneen jokaisen instrumentin käyttötarkoituksen. Ja lääkäri vastaili ja jututti. Kertoili kuinka usein itse sairastaa ja että käy kans silloin lääkärillä. Mä aloin olla jo, että mitä jos lopetettain nämä lääkärileikit ja mentäis kotiin puurolle ja päästettäis seuraavat sairastajat lääkärin juttusille. Toisaalta, tulipa palvelua ja sirkusta koko odotuksen edestä :D

Tyhjin käsinkään ei tarvinnu lähteä, mukaan saatiin neljä tarraa, lääkärintodistus huomiselle lapsisaikulle ja kaksi reseptiä. Kummallakin tytöistä oli vasen korva tulehtunut ja Iina sai viikon antibioottikuurin ja Aava korvatippoja putkitettuun ja tulehtuneeseen korvaansa. Toisesta korvasta lääkäri ei muuten enään putkea löytänyt.

Tytöt oli kovin tyytyväisen oloisia meidän vihdoin päästessä lähtemään kotia kohti. Reippaasti ja kohteliaasti kiiteltiin sekä lääkäri, että se täti siinä luukulla. Kaarrettiin vielä apteekin kautta ja päästiin kotiin kymmeneltä, eli aikalailla tasan neljän tunnin päästä siitä kun kotoa retkelle lähdettiin.

Pitkä ilta oli. Luojan kiitos mulla oli mukanani kaksi melko hyväkuntoista, hyväntuulista ja liki kivutonta potilasta. Kyllä olis ollu kauheeta jos tuola olis joutunu kärvistelemään tuskaisena/kuumeisena/huonovointisena :(

Eikö tohon nyt kerta kaikkiaan järkevämpää systeemiä olis?

Toivottavasti meillä sairastetaan seuraavan kerran virka-aikana tai sitten vasta kun Mehiläisellä on täälläkin aito iltapäivystys.

Nyt sitten vaan jännitetään, kuinka saadaan lääkkeet tytöille annettua ja minkälaista vastetta niille saadaan. Nuo Iinan suun kautta otettavat antibiootit mua vähän hirvittää, mutta toivottavasti niiden kanssa pärjätään kun otetaan ahkerasti maitohappobakteeria.




[Share to Pinterest]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3