maanantai 17. helmikuuta 2014

Muutama sana terveyskeskuksesta

Paskan palvelun paikka.

No niin, siinähän se olikin kiteytettynä. Siis ihan oikeesti! En todellakaan vaadi punaista mattoa tai alan huippuosaamista. Mutta miten olis edes katsekontakti ja "hei"-sana. Mielestäni Mustasaaren linja pyöräyttää potilaat aina hoitajan kautta on tyhmyyttä ja resurssien tuhlausta.

Hoitaja totesi tuossa parisen viikkoa sitten mun korvat, kurkun ja yleisvoinnin hyväksi ja laittoi kotiin potemaan. Sitten soiteltiin perään kun nihkeästi otetussa verikokeessa todettiin CRP:n olevan reippaasti yli sata. Sitten otettiin pikatesti, jossa todettiin nielusta streptokokki eli angiinan aiheuttaja.

Tänään hoitaja taas katsoi tyttöjen ja mun korvat ja nielut. Hyvältä näytti kuulemma. Me oltiin saatu kuitenkin Aavalle lääkäriaika, koska hän ei meinaa oikein hyvin kuulla. No yllätten lääkäri löysi Aavan toisesta korvasta reippaasti pullottavan tärykalvon. Voi kuulemma hyvin puhjeta ennen kun antibiootit ehtii vaikuttamaan. En ihan jaksa uskoa tämän tilan kehittyneen korvaan siinä hoitajan ja lääkäriajan välissä kun käytiin labrassa.

Tätä tasoa siis ovat hoitajien arviot, joilla seulotaan lääkärille pääsy.

No joo, mitäs sitten labrassa. Näytteenottaja oli niin kyllästynyt kun vaan ikinä voi ihminen olla. Ja Iina kun on tunnetusti kova jännittämään kaikenmoisia toimenpiteitä, oli heti aivan paniikissa tunnelman aistittuaan. Ei kai siinä. Iina rääkyi, Aava rääkyi ja minä rääyin. Lopulta minä ja kolme labran naista pideltiin väkisin Iinaa lattialla makaamassa ja koitettiin ujuttaa pumpulitikkua sen suuhun. Ei onnistuttu. Näytteenottaja ei edelleenkään puhunut mitään muuta kun kyseli kyllästyneenä meidän syntymäaikoja. Olisikohan homma onnistunut, jos Iinalle olisi viitsitty hymyillä ja kertoa toimenpiteen olevan ihan kivuton ja nopea. En tiedä, ehkä. Tällä tekniikalla tulos jäi joka tapauksessa laihaksi.

Lääkäri oli silti ehkä reissun suurin pettymys. Häneen kun kohdistui suurimmat toiveet ja odotukset. Sitä naiivisti uskoi saavansa apua. Ei kai tämä ole normaalia, että meillä on kolmen viikon aikana ollut 5 tervettä päivää. Mitä vielä! Lääkäri oli kireä kuin viulun kieli. Kädet suuttumuksesta täristen vaahtosi tästä "angiina-hysterioinnista". Hoki kuinka nyt hoidetaan nämä akuutit asiat, että hänellä on meidän jälkeen vielä 10 potilasta. Ei halunnut vastata mun kysymyksiin, eikä ottaa kantaa mihinkään muuhun kun Aavan korvien kurkkaamiseen. Iinan korva ei kiinnostanut eikä liioin mun ja Teron kuumeilu.

Paljonko tämä sähellys ja söhellys säästää resursseja? Eikö lääkärin olisi fiksumpaa uhrata omasta arvokkaasta ajastaan 10 minuuttia ja kuunnella potilasta rauhassa ja yrittää nähdä kokonaiskuva. Varsinkin jos potilaat ovat kaikki siina samassa huoneessa ihan tyrkyllä asti. En käsitä!
Nyt hoidetaan vähän sitä ja myöhemmin tätä. Lääkärissä hypätään kaikkien kanssa erikseen virka-aikana ja sen ulkopuolella. Ollaan pois töistä ja dagiksesta. Tartutetaan tai ollaan tartuttamatta. Ei lääkäriä kiinnosta!

Näin siis Mustasaaren terveyskeskuksessa. Onkohan tilanne yhtä heikko Vaasan puolella?

Surullisinta tässä kaikessa on, että me ei saada lääkäripalveluja edes rahalla. Yksityiset lääkärikeskukset ovat täynnä nekin. Ja jos lastenlääkärille tai vaikkapa korvalääkärille mielii, saa odottaa viikon verran tai kauemminkin.

Miten me saatais Mehiläiseen, Terveystaloon tai Promediin muutama kiva lastenlääkäri päivystelemään iltaisin, viikonloppuisin (edes muutaman tunnin) ja "akuutisti" ?

Aika monella on varmasti vakuutus lapsen sairastamisen varalle, mutta ei sitä pääse hyödyntämään, kun ei yksityiselle saa aikoja. Lisäksi on varmasti iso joukko meitä, joilla vakuutusta ei ole, mutta maksaisivat mitä vaan, ettei tarvitsisi terveyskeskuksen "palveluihin" turvautua. Mitä luksusta olisi käydä illalla ennen nukkumaanmenoa näyttämässä lapsen korvia, ilman monen tunnin jonotusta juoppojen keskellä.

Saataisko me kerättyä nimiä sen verran, että joku yksityinen taho kiinnostuisi edes kokeilemaan päivystystä?




[Share to Pinterest]

4 kommenttia:

  1. Toi, että sairaanhoitajan kautta mennään on käytössä lähestulkoon jokapaikassa. Ruotsissa se kontakti on vain puhelimitse ja arvaa vaan kuinka hyvin he puhelimitse voivat ratkaista asian...huoh....täällä sentään saa mennä päivystykseen. Onhan noi valitettavasti aika ylikuormitettuja paikkoja joka vaikuttaa sitten kaikkeen :/ Aika jännä muuten sillä mulle on aina kaikki tuttavat ylistäneet just Mustasaaren puolta siitä kuinka siellä on paljon parempaa kaikki ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyy myöntää, että vielä vuosi sitten olin melko tyytyväinen meidän omaan terveyskeskukseen. Arvostin sitä, että sinne pääsee nopeasti ja silloin ohjattiin suoraan labran kautta lääkärille. Nyt on aina ensin vääntö tympeän hoitajan kanssa ja sitten saa mitä saa. Tuo tämänpäiväinen lääkärin meuhkaaminen oli kyllä ihan viimeinen pisara. Onkohan täälä oikeasti kehittymässä jokin angiina-epidemia, vai miksiköhän lääkäri oli niin raivoissaan.
      Löysin kirjoituksen viime talvelta ja nyt on jotenkin entistä kovempi hinku päästä Mehiläiseen: http://salosti.blogspot.fi/2013/04/hyvaa-hoitoa.html

      Poista
    2. Hassu kuinka erilaisena voi saman paikan kokea, me ollaan aina saatu suht hyvää palvelua kyseisessä paikassa. Lasten kans ja ilman :-)
      -M-

      Poista
    3. Onneksi hyviäkin kokemuksia on ja apua on saatu :) Näin se todellakin pitäisi olla. Tasalaatuista hyvää hoitoa, kiitos!

      Poista

Kiitos kommentista! <3