keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Pari päivää ennen palkkaa...

...tili huutaa tyhjyyttään. Mulle käy aina näin, riippumatta siitä minkälaista palkkaa saan. Nyt tietysti osittaisella hoitovapaalla rahat hupenee erityisen liukkaasti.

Palkkapäivänä ei olla köyhiä, eikä kipeitä. Käydään ehkä ulkona syömässä ja ostetaan ruokakaupasta mitä halutaan. Vapaapäivinä on hauska viihdyttää itseään shoppailemalla. Kyllä! Lapsiperheen etuja on, että aina löytyy hyvinperusteltavia hankintoja. Ostostelun lomassa hörpätään virvokkeita kahvilassa. Tietysti.





Mitä pidemmälle palkkapäivästä edetään, alkaa kotiruoka maistumaan ja vapaapäivien viihdykettä onkin siivoilut eikä shoppailut. Mulle tulee perjantaina seuraava palkka, eli tänään ollaan moderneja marttoja. Lounaaksi laitoin lihapullia jatkettuna ovelasti linsseillä. Tällä kikalla sain täyden pellillisen isoja lihapullia. Lisukkeeksi täysjyväspagettia tomaattikastikkeessa ja porkkanaraastetta. Kotimaiset juurekset on mainioita! Niitä saa hyvään kilohintaan, vaikka ostaa luomulaatuisena. Ja onhan niissä paljon kuituja ja vitamiineja.

Ruuan kun tarjoilee kauniisti, se ei tunnu ollenkaan vähäpätöiseltä, mutta ei silti kustanna yhtään enempää. Ja tätä samaa ruokaa syödään vielä iltapäivälläkin. Porkkanaraasteen lisäksi laitan ehkä vielä tomaattia ja mozarellaa. Ei kovin vaihtelevaa, mutta hyvää ja täyttävää.

Luovuudella ja pienellä vaivalla saa ihan oikeasti aika isojakin säästöjä aikaan. Vähän mua ihmetyttääkin tämä vouhotus lapsilisien leikkaamisesta. Aika isoon ääneen Suomi huutaa, vaikka pääsääntöisesti asutaan omakotitaloissa, jossa jokaiselle lapselle on oma huone. Ostetaan kallista (ja vähänravitsevaa) enesruokaa 308 miljoonalla eurolla vuodessa. Miehet juovat 19 litraa puhdasta alkoholia vuodessa ja naiset vastaavasti 6 litraa. Noin joka kolmannella aikuisella on varaa vetää kessua. Ei tässä nyt kovin köyhiltä tunnuta. Suhteellista köyhyyttä toki on. Aina joku on vähän toista varakkaampi. Ja ihan hyvä niin, muuten ei kenenkään paljon kannattaisi yrittää.

Todellista köyhyyttä on elää alle yhdellä yhdysvaltain dollarilla päivässä. Elää kuivuudessa vailla vettä tai ruokaa. Tulla neitsyenä raiskatuksi, koska aidsia sairastava mies luulee parantuvansa sillä keinolla. Synnyttää monta päivää kylässä, koska sairalatasoista hoitoa ei ole ja lapsi on juuttunut synnytyskanavaan. Joutua pienenä poikana sotilaaksi.

Sitä paitsi. Kuka huutaa siitä, että osittainen hoitoraha on vuodenvaihteessa noussut alle sadasta eurosta 160 euroon tai jopa 240 euroon? Ei näistä saaduista eduista niin viitsi puhua. Paljon kivempaa on vähän valittaa.

Miten 60 vuotta sitten elettiin kun piti pärjätä ilman tukia?

...ja nyt on muka huonosti asiat. Syytetään Eurooppaa tai poliitikkoja tai naapuria tai koulua tai yhteiskuntaa tai maahanmuuttajia. Itsestä ei koskaan löydy vikaa. Joopa joo...


[Share to Pinterest]

1 kommentti:

Kiitos kommentista! <3