sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Laadukasta








Voi meitä onnenmyyriä! Viime viikonloppuna saatiin nauttia Helsingissä We love the 90's -festarimatkalla hyvästä seurasta, fiiliksestä, musiikista, ruuasta, juomasta ja designista. Huipputason hotelliyöpymisistäkin (klik) saatiin silloin nauttia!

Tänä viikonloppuna on juhlat jatkuneet. Perjantaina pukeuduttiin parhaimpiin (valitsin muuten sen kokomustan mekon) ja juhlittiin liki 2000 muun ABBläisen kanssa Botniahallissa ABBn 125-vuotista taivalta. Juhlat oli tosi upeat! Esiintymässä oli Club for five sekä tanssiorkesteri Veeti Kallion kera. Illan juonsi säteilevä Maria Hintikka ja ruokailut oli seisovasta pöydästä. Mä valitsin lautaselleni kolmea erilaista salaattia, lämminsavulohta, sitruunamajoneesia ja perunaa. Lohi oli sairaanhyvää! Myös jälkiruuaksi tarjottu tyrnileivos oli ihana. Ilta oli tosi kiva ja varsinaisen juhlan jälkeen jatkettiin bileitä vielä yökerhossa tappiin asti. Mun jalat olis kyllä ollu valmiit kotiin jo aiemmin ;)

Lauantaina käytiin laittamassa mökkiä talvikuntoon ja illalla päästiin vielä Herra Salon kanssa ihan kaksistaan leffaan katsomaan Mielensäpahoittajaa. Mä en muistanutkaan kuinka kiva juttu tuo leffassa käynti on. Viime kerrasta on hävyttömän kauan aikaa. Iinan kanssa käytiin tuossa taannoin katsomassa Onneli ja Anneli, mutta aikuisten kesken ollaan leffassa käyty viimeksi varmaan ennen lapsia, eli yli kuus vuotta sitten! Muistan kun Iinan odotusaikana mietittiin elokuviin lähtemistä, mutta ei sitten mentykään kun mun maha oli jo niin iso, että piti käydä pissalla jatkuvasti :D Sellasta se kuulkaa. Ei oo ainakaan meikäläiselle sopinu nuo raskaudet! No nyt sitten päästiin leffaan ja elokuvakin osoittautui hyväksi - ihan sopivasti oli nauramista.

Tämä päivä onkin mennyt rauhallisimmissa merkeissä. Aamusta mä kävin hieromassa kaksosia odottavaa kaveriani ja Herra Salo oli iltapäivän narraamassa kaloja. Saalista tulikin ja huomenna meillä paistetaan ahvenfileitä.

Tässä on nyt ollut viimeisten parin viikonlopun aikana kovasti kahdenkeskeistä laatuaikaa. Tai onko se nyt sen laadukkaampaa kun perheen yhteinenkään aika. Aika typerä oikeastaan koko "laatuaika"-määrite. Kivoja hetkiä voi olla arjessa ja ilman sen suurempia yrittämisiä. Tai sitten voi hurjasti yrittää ja kokea kuitenkin korkeintaan keskinkertaista iloa. Sanotaanko vaikka näin:

Ollaan oltu poikkeuksellisen paljon kahdestaan ja meillä on ollut ihanaa!

Kiitos appiukolle, Iinan kummitädille ja mun vanhemmille kun olette tämän meille mahdollistaneet ♥
[Share to Pinterest]

2 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Meillä ei ole moisesta vielä tietoakaan, kun nuorin vierastaa kovasti jos joku edes uskaltaa vilkaista päin. Mutta ehkä joskus taas :)

    VastaaPoista
  2. Me oltiin tosiaan myös pitkästä pitkästä aikaa miehen kanssa kahden. Oli kyllä niin kivaa! On ne vaan tarpeellisia hetkiä! Ite melkein pelkäsin, että kuinka käy, kun odotuksia oli vähän liikaakin, mutta ihanaa oli. Mukavaa, että teilläkin!

    Terv. Ässien äiti muskarista

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! <3