maanantai 24. marraskuuta 2014

Fluoriton hammastahna

Voi voi, onko kissu saanut fluorimyrkytyksen? :D
Me ollaan käytetty parisen vuotta fluoritonta hammastahnaa. Fluori jäi pois tahnoista, kun lueskelin fluorin ominaisuuksista. Meidän hampaat on ollu hyvässä kunnossa vaikka hammastahna ei olekaan sisältänyt fluoria. Nyt kuitenkin Aavalla todettiin hammashoitajan tarkistuksessa takahampaissa alkavat reiät. Käsky kävi palata takaisin fluorin käyttäjiksi.

Herra Salo oli pikkuisen kanssa ollut hammastarkastuksessa ja mulle, pahalle fluorinvastustajalle, oli tuliaisena sininen lappu, jossa oli fluorin turvalliset arvot eri ikäisille lapsille. Höh. Vähäinen informaatio ei tässä ole ongelmana.

Ongelma onkin nyt siinä, että mulle ei kelpaa "turvalliset arvot". Mikä on turvallinen arvo? Määrä, joka ei välittömästi tapa? Määrä, joka ei vie sairaalahoitoon?

Wikipedia kertoo fluorista seuraavaa:

Fluoridia sisältäviä yhdisteitä lisätään hammastahnaan Suomessa mm. natriumfluoridia 0.32 % ja muihin suunhoitotuotteisiin (mm. fluoritabletit ja hammashuuhteet), sillä sen on tutkittu vahvistavan hammaskiillettä. Natriumfluoridi ja natriummonofluorofosfaatti ovat yleisimpiä hammashoitotuotteisiin lisättäviä fluorideja, joita käytetään myös rotanmyrkyssä.
...
Fluoridiyhdisteet ovat suurempina pitoisuuksina haitallisia, ja niiden joutuminen iholle tai silmiin on vaarallista.


Natriumfluoridi on epäorgaaninen kemikaali, eikä sitä tule sekoittaa kalsiumfluoridiin, jota esiintyy luonnossakin ja joka ei ole terveydelle erityisen vaarallista, mutta joka sekin nieltynä aiheuttaa huonoa oloa ja oksentelua.

Hammastahnoissa käytetään natriumfluoridia, joka siis on kemiallisesti valmistetua. Tässä natriumfluoridin kemikaalikortti (klik).

Yllä olevasta ei ole kiistaa, vaan terveysviranomaiset suosittavat natriumfluoridilla höystetyn hammastahnan käyttöä, VAIKKA se on myrkyllistä, KOSKA se vahvistaa hampaan kiillettä. Fluoritahnan käyttöä puolustetaan sillä, että fluorin määrä on niin vähäistä, ettei siitä aiheudu haittaa.

Ja tässä tullaan niihin "turvallisiin arvoihin"!

Aspartaamia ja muuta sontaa saa myös tuutata elintarvikkeisiin, kunhan pysytään "turvallisissa arvoissa". Tänä päivänä maailma on täynnä yhdisteitä, joita viranomaiset yrittävät parhaansa mukaan testata, jotta saavat asetettua niiden käytölle "turvallisia arvoja". Kuinka karkeita testit ovat? Mikä on se turvallinen määrä?

Kuitenkin jotkin laboratoriot ja tutkijat ovat löytäneet pitkäaikasen natriumfluoridin käytön aiheuttavan kilpirauhasen toimintahäiriötä, neurologisia ongelmia, käpyrauhasen kalkkeutumista ja geneettistä DNA-vauriota.

Turvallinen määrä myrkkyä ei ilmeisesti sairastuta välittömästi, mutta onko se tae terveydelle?

Mitä jos Aavan alkavat reiät johtuukin sen jatkuvasta napostelusta. Vaikka meillä ei mehuja, limsoja tai karkkeja olekaan tarjolla eikä suulle olla koskaan pussailtu, niin kai hampaat tykkää huonoa, kun koko ajan mässytetään jotain. Aavahan saattaa syödä ruokansakin parissa erissä. Välillä nousee pois pöydästä ja käy touhuamassa muuta ja palaa sitten takaisin lautasen ääreen. Me ollaan tämä sirkus sallittu ihan sillä, että neiti on niin tosi laiha.

Nyt pitäis osata tehdä oikeita päätöksiä. Ottaako käyttöön fluoritahna. En todellakaan halua pilata lasteni hampaita! Nyt on Aavalla alkavat reiät ja Iinalla uudet hienot ekat pysyvät hampaat tulossa. Just nyt fluoria tarvittais hammaskiilteen takia...

Pari päivää ollaan menty kompromissiratkaisulla, jossa iltaisin pestään fluoritahnalla sähköhammasharjalla ja aamuisin fluorittomalla tahnalla tavallisella harjalla. Yyyh. Miksi mun piti silloin joskus kiinnostua tästä aiheesta.

Pitääkö mun äitinä yrittää tehdä tällasia päätöksiä ylioppilastutkinnon ja hierojan koulutuksen pohjalta?!? Ollapa joka alan tohtori.

Niin ja se piti vielä sanoa, että onneksi asioita tutkitaan jatkuvasti ja ehkä me saadaan tulevaisuudessa oikeasti parempia ohjeita viranomaistenkin tahoilta. Mikään ei ole kiveenkirjoitettua ja viranomaissuositukset muuttuvat kun naisten mielipiteet konsanaan. Omasta lapsuudestani muistan pikkuruiset fluoritabletit. Nyt sentään tuo järjettömyys on historiaa ja fluorin toivotaan pysyvän vain suussa eikä matkaavan mahalaukkuun asti.

[Share to Pinterest]

10 kommenttia:

  1. Voih.. äitinä ja vanhempana olo ei aina oo hauskaa ei.. inhoon päätöstentekoa toisen puolesta. Varsinkin terveyteen liittyvissä asioissa.
    Suomessa toimii syyllistäminen. Rokotteet, vakuutukset yms...

    VastaaPoista
  2. Ps.meillä on just ssamat sähkikset likoilla ;) ja sama laveran rahnakin ollut. Hehe

    VastaaPoista
  3. On tää niin totta, vaikea valita kun päätös jonkun toisen terveydestä pitää tehdä! Itse juurikin kamppailen noiden rokotteiden päätösten kanssa ja onneks pikkuneidillä ei vielä oo tullu hampaita niin ei tarvi vielä miettiä sen hammastahnaa mutta itse kyllä nyt suosin tuota fluoritonta! :)

    VastaaPoista
  4. Muistan, kun joskus lapsena hammaslääkäri oli kaverille todennut, että hampaiden kannalta on parempi syödä koko karkkipussi kerralla kuin napsia vähän väliä nameja suuhun. Napostelu saattaa siis olla yksi tekijä.
    Vinkiksi vielä, että kannattaa tehdä toisin päin; pestä aamulla fluorilla ja illalla fluorittomalla. Ja mikäli pystyy, niin jättää suun vielä huuhtelematta viimeisen sylkäisyn jälkeen, jolloin hyvät ainesosat saavat vaikuttaa koko yön ajan suussa. Näin ainakin tuon aloe-hammastahnan kohdalla toimisin. :)
    Hyvä teksti! Onhan siinä vanhemmilla pohdittavaa.. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  5. Mä arvatenkin työnnän heti lusikkani heti soppaan.

    On toki aina hyvä, että ihmiset (vanhemmat) osaavat olla kriittisiä ja kyseenalaistaa esim. terveyteen liittyviä asioita. Mutta kuten sanoit, ei sun tarvitse itse osata päättää käyttääkö fluoria vai ei. Kuuntele tässä ammattilaisten neuvoa. Fluorin hyvistä vaikutuksista suun terveyteen on todella paljon kattavaa tutkimustietoa, mutta valitettavasti yhtä useammat uskovat niihin kulovalkean tavoilla leviäviin nettikirjoituksiin, kuinka joku (asiasta sen enempää tietävä) epäilee fluorin aiheuttavan valtavia myrkytysoireita, siis ihan normaalisti käytettynä! Suositukset perustuvat myös moniin, pitkäaikaisiin tutkimuksiin eikä niitä vedellä tuosta vain hatusta.

    Voisin tästä kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta en halua loukata. Sen voin sanoa, että jos neidillä on nyt kariesta, sitä tulee ihan varmasti olemaan jatkossakin, jollei käytetä fluoria ja napostelu jatkuu. Eikä reikiintyminen siinä tapauksessa tule olemaan mitään kovin pientä. Säännöllinen ruokailurytmi on kaiken a ja o, suun on annettava levätä joka välissä 2-3 h. Välittömästi aterian jälkeen aina täysksylitolia katkaisemaan happohyökkäys ja aamuisin ja iltaisin huolellinen harjaus vanhemman toimesta.

    Minä tapaan näyttää tätä kaikille lapsipotilaille ja usein myös vanhemmillekin. Yläkuvassa siis epäsuotuisa tilanen ja alhaalla ideaali. Punaiset kuvaavat happohyökkäyksen aikaa.
    http://verkkokauppa.hammaslaakariliitto.fi/cat/product_details.php?p=106

    VastaaPoista
  6. Kyllä fluoria voi turvallisesti käyttää :) se että sitä on hieman rotanmyrkyssä ei kerro mitään, mm. Yksi tärkeimmistä verenohennuslääkkeistämme on rotanmyrkky ja silti laajassa käytössä. Luottaisin tutkimustietoon, joka on luotettavasta lähteestä ja käynyt läpi vertaisarvioinnin.

    VastaaPoista
  7. Mä oon oon jotenkin aina (montakymmentä vuotta) vaistomaisesti ajatellut että fluori ei voi olla terveellistä. Fluoritablettejakaan en oo ikinä lapsilleni syöttänyt, vaikka niitä aina jaeltiin hammaslääkärissä. Ainakin ennen.
    En tosin pidä myöskään ajatuksesta että lapset saisivat reikiä hampaisiinsa.. joten sama kompromissi mitä teillä, tai hieman muunnetu, iltaisin pesu, aamuisin ei. Hyvin on menny, 15 v vanhimmalla ilman reikiä!
    Itse pesen aamulla (hengityksen hajun takia) en illalla. Pari reikää on vuosien varrella tullut ja ainakin ala-asteelta asti olen noin tehnyt

    VastaaPoista
  8. Sama juttu meillä. Niinpä aamuisin pestään 8 v koululaisen hampaat fuorillisella pikkulapsille tarkoitetulla tahnalla ja illalla fluorittomalla.
    Kuulin ihan vasta ystäviltä hopeavedestä... joten nyt iltaisin huuhdellaan lopuksi sillä suu. Googleta hopeavesi, niin löytyy tietoa siitä. Se tappaa suusta haitalliset bakteerit.

    Pienimmän 3 v hampaat pestään fluorittomalla (jottei nielisi tahnaa vahingossakaan).
    Itse olen täysin fluoriton, mutta en kyllä syö karkkiakaan tai kahvipullia. Iltaisin nykyisin huuhtelen hopeavedellä suun pestyäni hampaat fluorittomalla. Hammaslääkärissä vaan kurkistetaan hampaat läpi, ei edes raaputeta mitään.

    Itsekseni mietin tuota, jos fluorittomalla pesee hampaat, että pysyyköhän itse hammasharja kunnon puhtaana? Siksikin hopeavesi...

    VastaaPoista
  9. Meillä käyty sama aihe läpi. Käytimme puoli vuotta fluorittomia tahnoja koko perheelle, kunnes ainakin omat hampaani alkoivat reikiintyä RAJUSTI. Myös vanhimmalta lapselta löytyi reikä. Lopetin näiden fluorittomien luomutahnojen käytön koska huomasin niin selvän yhteyden tahnoihin. Lasten hammaslääkäri varoitteli eri toten fluorittomista tahnoista. Netissä on paljon "asiantuntijatietoa" henkilöiltä joilla ei ole minkäänlaista ammattitaitoa tulkita asiaa ja arvostella Suomessa myytäviä hmmastahnoja Amerikan tutkimustietoon perustuen ja tuntuu että erityisesti erään blogitekstin, johon varmasti sinäkin olet törmännyt, pohjalta on noussut oikein fluorittomuusvillitys. Tuttavapiirissäni, jossa on myös käynnissä tämä villitys, aikuisilta on poistettu hampaita ihan lyhyen ajan sisällä kun märkänevät suuhun fluorittomien tahnojen käytön myötä. Minun kokemuspohjainen toteamus on: jos ei halua käyttää fluoria sisältävää tahnaa, lopeta kaikkien sokeriherkkujen käyttö KOKONAAN. Lopetimme fluorittomien tahnojen käytön vuosi sitten ja edelleenkin kotimehu puistattaa, kun muistaa elävästi kuinka hampaita alkoi särkeä ja vihloa. Enkä todella ole mikään herkuttelija vaan makeaa kohtuudella syövä ja linjoistaan huolehtiva :)
    Alun perin lopetimme fluoritahnan käytön koska koko perheelle tuli aftoja. Fluori ei ole se pahis tahnoista, koska se todella vahvistaa kiillettä ja estää reikiintymiseltä. Suurempi paha on vaahtoavaa ainesosa. Se on myös aftojen todellinen syy. Nyt olemme siirtyneet apteekin tahnoihin joissa ei ole mitään väriaineita tai vaahtoavia ainesosia. Äitinä velvollisuuteni on huolehtia että lapsillani on terve suu ja en antaisi anteeksi itselleni jos oman "ituhippivillitykseni" takia lapseni joutuisi lopun elämäänsä ravaamaan hammaslääkärissä huonojen hampaiden takia.

    VastaaPoista
  10. Jatkoa edelliseen.. Tietenkin kaiken a ja o on oikeat ruokailutottumukset!
    Napostelu on paha juttu hampaille. Lapsena siskon kanssa jaoimme lauantain karkit, oman osuuteni ahmin heti kun taas siskoni saattoi syödä viikon omaa osuuttaan. Minulla oli terveet, vahvat hampaat aikuisuuteen asti (olisi varmaan vieläkin), siskoni joutui käymään paljon hammaslääkärissä ja käyttämään joitakin erikoisaineita jo lapsena reikien takia ja aikuisena edelleen kärsii hammasongelmista. Käytännön todistus tämäkin, joka voittaa tämän fluorittomuusbuumin "terveysvaikutukset".
    ainakin meidän perheessä napostelua on ollut vaikea välttää kun nuorin lapsi oli yhdessä vaiheessa todella nirso, että annettiin ruokaa (huom ei herkkuja) aina kun vaan söi.
    Itselläni on pari reikää tullut hampaisiin vasta aikuisiällä kun opin juomaan limsaa (lapsena en juonut) ja hampaiden harjaus muuttui vähän laiskemmaksi ja hätäisemmäksi kuin nuorempana. Itse koen että meidän suht järkevä sokerinkäyttö (silloin tällöin hilloa esim lettujen kanssa ja synttäreillä täytekakkua ja mehua) plus ksylitolia ruuan jälkeen on silti liikaa fluorittomuudelle. Eräs tuttu ei käytä hammastahnaa lainkaan vaan huuhtoo suun oliiviöljyllä ja käyttää hammaslankaa. Mutta ei käytäkään lainkaan sokeria, eikä syö karkkia tai leivonnaisia. Siinä on mielestäni oikea valinta, mutta itse haluan olla rajaton ruokavalioni suhteen niin ei toimisi minulla eikä perheelläni.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! <3