lauantai 19. joulukuuta 2015

7-vuotissynttärit ja noin viikon uutiset




Melkoinen viikko ollut!

Jos viime viikon alussa kuvittelin, että tällä viikolla helpottaa ja Salon perhe laskeutuu seesteisyyteen, niin vähänpä tiesin :D

Maanantaina mun suusta revittiin parit hampaat. Yläviisuri läks nätisti ja alaviisuri oli ainakin laskun mukaan vaativa hampaan poisto. Voin allekirjoittaa. Vaikka mun tehtävänä oli vain maata suu auki, niin työstä sekin alkoi käymään. Hammas oli vaakatasossa ikenen alla ja siellä se olisi tahtonut pysyäkin. Saatiin se sieltä viimein pois liki tunnin ähellyksen jälkeen. Onneksi!

Tiistaina alkoi Aava oksentamaan. Mun suun särky alkoi antamaan periksi ja pysyi hallussa buranalla. Aloitin antibioottikuurin varmuuden vuoksi, ettei leikkaushaava tulehtuisi.

Keskiviikkona naama oli edelleen turvoksissa ja jäin kotiin Aavan kanssa, joka oli onneksi jo melko pirteä.

Torstaina pääsin vihdoin töihin ja lapset kouluun ja dagikseen. Kaikki tuntui normaalilta. Posket oli vihdoin taas melkein yhtä pulleat. Työt sujui. Suu ei särkenyt. Kunnes Herra Salo laittoi iltapäivällä tekstarin, ettei voi hakea lapsia. Hän oli kotona oksentamassa. Ei kai siinä. Kotiin lapset mukaan poimien ja kaupasta jaffaa hakien. Illalla vein Iinan kaverisynttäreille - ja hain pois, koska neidin maha oli kipeä. Illalla alkoi Iinalla laatta lentää. Oma olo oli melko epätoivoinen. Onneksi sentään vielä ei mahassa pyörinyt.

Perjantaina Iina jäi isänsä kanssa kotiin nukkumaan kun lähdettiin Aavan kanssa päivän touhuihin. Mulla oli aamulla parit ylimääräiset rastit, kun hain Iinan todistuksen koululta ja kävin toivottelemassa hyvät joulut iltapäiväkerholla. Töissä sujui hyvin. Jätin buranat ottamatta (koska mahassa alkoi lääkkeet polttelemaan) ja hyvin pärjäsin ilman suurempia särkyjä. Kotona kaksikko oli edelleen surkeana iltapäivällä. Kummallakin oli maha kipeä. Mä laskin, että jos sairastun Iinan torstaisesta hoitamisesta, se ajoittuu todennäköisesti lauantaille. Siksi hurautin kaupungille perjantai-illan jouluostoksille. Vielä Prisman kautta kotiin ja siivoushommiin. Nyt sai ekopesuaineet jäädä kaappiin odottamaan auvoisempia aikoja. Olin ostanut klooripitoista siivoussuihketta ja sen kanssa huhkin pari tuntia kun muu perhe jo nukkui. Kaikki oksennuspaikat, ovenkahvat, valokatkaisijat, lavuaarit, hanat, pöntöt, lattiat...

Tänään jatkui hullu siivous. Innostuin tekemään vähän ylimääräistäkin. Puhtaaksi tuli niin keittiön kaapinovet kuin uunikin. Mun jengi alkoi kans olemaan kunnossa. Tänään kaikki puki päivävaatteet päällensä - jes! Iltapäivällä kävin vielä kaupungilla tekemässä loput joululahjaostokset. Mahassa ei edelleenkään pyöri. Ja jos alkaa pyöriä, niin onpahan ainakin joululahjat hankittuna ja antibioottikuurikin melkein loppu. Suussa haavatkin alkaa jo varmasti olla parantumaan päin.

Sellainen leppoisa viikko meillä on siis ollut.

Mutta sitten siihen asiaan. Siihen, mitä olin kirjoittamassa jo alkuviikosta. Joka sitten jäi, kun tuli noita haasteita :D

Viime perjantaina Iina vietti kaverisynttäreitään keilahallilla hohtokeilauksen ja herkkujen parissa. Yllättävän hyvin sujui, vaikka lapsia oli yhteensä 19. Kaikki olivat onnellisia ja Iina sai hurjasti tosi kivoja lahjoja.

Viime lauantaina juhlittiin kotona läheisten kanssa ihanan Iinan 7-vuotissynttäreitä ♥ Päivää oli tietysti hartaasti ja kauan odotettu. Juhlat sujui hienosti suurimmalta osin. Kakun olin tilannut ja se oli hyvää. Voileipäkakun olin tehnyt itse ja se oli kuivaa. Harmitti, että sain sen epäonnistumaan, nimittäin onnistuneena tuo pesto-vuohenjuustokakku olisi ollut todella hyvä! Lisäksi tarjolla oli iso valkohomejuustokiekko, jossa oli päällä lakritsikastiketta ja marjoja. Tosi kaunis ja ihan hyvän makuinenkin. Taas Iina sai paljon ihania lahjoja ja nukkumaan meni väsynyt, mutta onnellinen 7-vuotias.

Viime sunnuntai vietettiin Variskalla tanssikoulu Kipinän joulujuhlissa. Puoleltapäivin oli Iinalla kenraaliharjoitukset. Hetken odottelun jälkeen alkoi näytös, jossa Aavan esiintyi. Taas pieni odottelu ja sitten alkoi näytös, jossa Iinan esiintyi. Tässä kohtaa Aava oli jo niin väsyksissä, että nukahti meidän syliin.

Aava esiintyi suloisesti pienenä sirkuskoirana. Iinan hip hop -ryhmä tanssi hienosti ja hyvällä meiningillä. Esityksiä oli kyllä tosi kiva seurata. Kipinän näytöksissä korostui ennemmin tekeminen ilon kautta kuin viimeiseen asti hiotut kuviot. Kotiin päästiin viiden jälkeen.


Ensi viikolle en uskalla maalailla suuria toiveita. Se otetaan mikä annetaan ;)

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella kaikki on hyvin! Älkää stressatko. Älkää ainakaan oksentako!






[Share to Pinterest]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3