keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Vanhoja miehiä vekkuleita


No joo, pakko tulla avautumaan... :D

Vanhemmat mieshenkilöt on jaksaneet mua eilen ja tänään ihmetyttää.

Tänään lounasaikaan kiersin paikallisessa marketissa sellaista salaattivaunua, josta saa itse kärätä kippoon omat lounasheinänsä. On ihan parasta tuo oman salaatin tekeminen. Kunnes. Kunnes eräs vanhempi mieshenkilö alkaa höpötellä marketin työntekijälle kuinka hänellä on eläintauti. Että on hänellä suu- ja sorkkatauti. Hehhehee, lääkärissä eilen todettu. Myyjä vähän vaivautuneena kyseli, että ihanko oikeasti ja mahtaakohan tauti olla tarttuvaa sorttia ja katseli huolestuneena salaattivaunua.

Tässä kohtaa mä en pystyny kuuntelemaan enempää. Keräilin kippoon niitä helvetin rehuja siinä sen suu- ja sorkkatautisen äijän kanssa ja yritin ajatella mukavia asioita. Periksi en antanut. Olin sentään rämpinyt markettiin läpi tuulen ja tuiskun - juurikin tuon salaattibaarin vuoksi. Olkoon eläintautia paprikasiivuissa. Ihan sama.

Nyt mä toivon, että sillä miehellä on enemmän vikaa päässä kun suussa ja sorkissa. Että heitteli vaan luokatonta läppää.


Ja mitäs eilen. Tämäkin tarina liittyy lounaan hankintaan.

Ajelin aamulla töihin ja ajattelin piipahtaa pikaisesti matkan varrella olevassa pienessä Siwassa hakemassa soppaa töihin evääksi. Siinä kaupan edessä on aamulla monesti useampikin auto kadunvarteen pysäköitynä, Siwan vieressä kun on joku leipomo jota ilmeisesti lähialueen raksamiehet suosii. Mun autolle oli kuitenkin sopivasti siinä jonon etummaisena paikka ja vahdilla peruuttelin parkkiin. Jätin mielestäni hienosti ajatellen autoni niin, että mun eteen vielä nippa nappa mahtuis yksi auto ennen bussipysäkkiä.

Nousin autosta ja eiköhän siinä mun takana olevassa 80-luvun Nissanissa istu joku vanhempi sankari toisen automerkin tupsupipo päälaella keikkuen. Ukkeli veivaa ikkunan auki ja työntää päänsä reippaasti ulos.

"Jätit mut tähän loukkuun!"

What?!? Jätin loukkuun? Mun ja sen auton välillä oli ihan hyvin tilaa. Ei siitä nyt ihan rattia kääntämättä olis pois päässy, mutta hierveesti ei kyllä olis tarvinnu edes peruuttaa. Ja mikä hupaisinta, sen äijän auton takana oli varmaan kaks metriä tyhjää tilaa ennen seuraavaa autoa. Huh huh. Mua alkoi oikeesti raivostuttaa tuo perseensä päällä istuskeleva ukko. Siinä se märehti autossa huudellen ja vaimo varmasti kipitteli jossain asioilla reippaana. Sanoin, että hän pärjää kyllä varmasti autonsa kanssa, että takana on melkein auton verran tilaa. Lisäsin vielä, että jos on oikein vaikeeta, niin tuun mielelläni auttamaan ;) Jotain se siinä vielä mutisi. Ja tokikin ehdin hienosti hoitaa lounasostaokseni ja lähteä kohti päivän töitä, ennen kun äijä oli saanu edes klasia veivattua ylös :D

Oikeesti.

Kuinka vekkuleita vanhoja ukkeleita ♥

No, eipä nämä ole tämän hetken suurimpia murheita, mutta jostain syystä oli pakko tulla nämä kertomaan.


[Share to Pinterest]

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Päänsärkyä ja sulanutta läskiä




Hei hei hellurei!

Tänään on ollut jäätävä päänsärky koko iltapäivän ja illan. Sellainen pirullinen tykyttävä särky, joka tekee vähän huonovointiseksi. Lääkkeeksi koitin venytellä. Auttoi vähäsen. Lopulta kyllästyin ja lähdin reippaalle kävelylenkille sateen ropinaan. Kotona reilusti vettä, iltapalaa ja lämmin porekylpy. Toimi! Nyt on olo mitä mainioin :)

Nyt on hyvä pössis päällä liikunnan suhteen. Kävin torstaina Lady Line Ritzissä ja Terhi opasti mulle henkilökohtaisen kuntosaliohjelman, jota mun pitäis ehtiä pari kertaa viikossa (vähintään!) käydä tekemässä. Ohjelma vaikutti kovin selkeältä - ja tehokkaalta! Auts! Aikaa sen läpiviemiseen ei onneksi pitäisi kulua 45 minuuttia kauempaa, joten eiköhän tuon saa tempaistua vaikka aamulla ennen töihinmenoa.

Kuntosalitreenin lisäksi meillä on tarkoitus treenailla torstaisin LadySlim -studiossa ja siihen sessioon kuuluu loppuun ihana vesihierontapatjalla makoilu. Pitkiä kävelylenkkejä ulkoilmassa myös suositellaan, mutta mä olen korvannut niitä lyhyehköillä juoksulenkeillä. Ei mulla oikein tahdo olla aikaa yli tunnin pituisiin lenkkeihin, sitä paitsi juokseminen on paljon kivempaa, kun maisema vaihtuu VÄHÄN sukkelampaa. Vauhtiahan mun köpöttelyissä ei huimasti ole - vielä ;)

Torstaina mut muuten punnittiin. Kahden viikon takaiseen lukemaan oli eroa reilu puolitoista kiloa! Jes! Tavoitteena mulla on pudottaa painoa puoli kiloa viikossa. Siihen siis päästiin ja vähän ylikin. Toki alkuun paino aina putoaa reippaammin, joten löysäilemään ei ruveta.

Hyvillä fiiliksillä kohti uutta viikkoa!

Ps. Lady Line Ritzin tilat on niin upeat! Vanha pankkisali huokuu tunnelmaa. Siinä mä treenin välissä ihailin vanhaa holvin ovea ja toivoin, että mun passiivinen elämä ja turhat kilot jäisi pysyvästi tuollaisen raskaan oven taakse...


[Share to Pinterest]

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Onko huomenna lauantai?


Aava se odottaa aina lauantaita kuin kuuta nousevaa. Lauantai on karkkipäivä :D

Lauantain odottaminen alkaa yleensä tiistaina tai keskiviikkona. Ja koska Aavan on tosi hankalaa hahmottaa viikkoa ja päivien kulkua mielessään, pitää päivittäin tiedustella, että mikäköhän päivä mahtaa huomenna olla. Oikeasti Aava kyllä odottaa välillä muitakin päiviä, kuin sitä lauantaita. Torstai on kiva kun on lelupäivä dagiksessa, sen perään kysellään myös tiuhaan. Perjantai-illan fredagsmysejä odotetaan kans.

Kun Iinan oli tuossa iässä, että viikonpäivät alkoi kiinnostaa, tein KALENTERIN jääkaapin oveen. Silloin elettiin lapsen kannalta "levottomia" viikkoja, kun dagista oli vain kolmena päivänä ja joka aamu joutui miettimään, onko tänään kotipäivä vai dagispäivä. Kalenteriin merkkasin silloin kotipäivät sydämillä ja dagispäivät auringoilla. Jotain samantapaista pitäis nyt kehitellä...

Onkohan olemassa magneetteja tai jotain muuta systeemiä, jonka vois laittaa jääkaapinoveen helpottamaan 4-vuotiaan ajanlaskua?

Mites sitten ne mun karkkipäivät?

Meikäläisen ruokavalio, joka sisältyy Lady Slim -ohjelmaan, toimii loistavasti! Kiellettyä on oikeastaan vain sokerit ja alkoholit. Punaviinistä tietysti ennakkoon mussutin ja marisin. Eihän kukaan voi elää ilman sitä! Mutta niin vaan sujuu hienosti. Kahtena lauantai-iltana olen ottanut pienen tilkan punkkua, mutta muuten annetussa ruokavaliossa on ollut todella helppoa pysyä. Saan syödä ihan tavallista ruokaa, jossa on paljon kuituja, marjoja ja vihanneksia.

Suuria muutoksia ei siis ole tarvinnut tehdä entiseen. Lounassalaatista on jäänyt salaatinkastike ja juustokuutiot pois ja tilalle on tullut oliiviöljy ja ruisleipäviipale. Päivälliset on melko samaa settiä kun ennenkin. Illoista on jäänyt pois juustoilla mässäillyt, viinit, hampurilaiset ja kebabit. Niin ja jälkiruokasuklaat on kans historiaa. Ihan hyvin toimii näinkin!

Iltaisin syön leivän ja vihanneksia tai jugurttia ja marjoja tai puuroa ja marjoja. Tänään on ollu oudosti huono ruokahalu ja päivän mittaan on tullu syötyä liian vähän. Illan juoksulenkin jälkeen sen sijaan oli kova nälkä - puuro, voisilmä, mansikat ja pellavansiemenrouhe humpsahti kitusiin melkoisella kyydillä. Nam!

Jännä, kuinka puhdas tavallinen ruoka maistuu hyvältä, kun ruokavalioista karsii sokerit ja teolliset transrasvat pois. Janonkin tunnistan nyt jotenkin paremmin ja vettä tulee juotua enemmän.

Sellaista tänne. Mitä sulle kuuluu? Onko kevät innostanut elämäntaparemontille?


[Share to Pinterest]

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Huhtikuu






Huhtikuu

On väsynyt ja harmaa maa.
Ja märkää lunta putoaa.
Ja yli meren aution
soi tuulen laulu lohduton.
On huhtikuu. On vaikein aika maan.
Nyt kevät itkee luomistuskissaan.


Oi, tiedättehän, se voittain taistelun
taas nostaa valtikkansa lumotun.
Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,
- käy päivä esiin, multa kirkastuu,
ja yli mullan kuultaa vihreys,
soi ihmeellisen tuulen hengitys.
Oi, tiedättehän, ei kevät hyljätä
voi ketään, joll’ on kevään ikävä.


Ja kuitenkin: se säikkyvä,
se uusi, hento elämä,
se, joka puissa mullassa
nyt sykkii kohti valoa,
ja jolle viima ulapan
on niinkuin viesti kuoleman,
se vieno, joka palelee
ja värisee ja vapisee,
- oi, jaksaako se yhä odottaa,
siks’ kunnes auringossa herää maa?


Oi, tietääkö se kaikkein viluisin
sen vapahtavan, minkä minäkin?
Oi, tietääkö se arka, vaalea:
ei kevään rakkaus voi sammua.
Ei yhtään ikävöivää päällä maan
voi kevät jättää, oi, ei milloinkaan!
Ei ketään, joka kaipaa kylliksi,
sen tiedän – enkö sitä tietäisi!

Saima Harmaja


Yllä olevan Saima Harmajan runon voi kuulla ja nähdä 94-vuotiaan Eino Andstenin lausumana Sievin seurakunnan FB-SIVUILLA. Koskettavaa. Ihana runo ♥

Oi, tiedättehän, se voittain taistelun
taas nostaa valtikkansa lumotun.


// PIENI LINTU, Makro-Tex-haaste
[Share to Pinterest]

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Hyvällä hapella







Nyt on ollu kyllä aika rötvä viikonloppu. Mä en ole saanut aikaan vissiin mitään järkevää. Herra Salo sen sijaan on ollut super-aktiivinen: renkaiden vaihtoa, trampoliinin kokoamista, autotallissa värkkäilyä ja työjuttujakin. Tytötkin ovat painaneet pitkin kyliä päät märkinä aamusta iltaan. Mä en ole tehnyt mitään. Eikös homma ole sitten balanssissa? ;)

Mä oon nukkunut paljon ja nauttinut metsän äänistä ja tuoksuista.

Eilen saatiin tyttöjen kanssa seuraa Iinan luokkakaverista perheineen ja käytiin retkeilemässä Edvinin polulla ja sen jälkeen tytöt jatkoi vielä hetken leikkien viereisessä leikkipuistossa. Me naiset saatiin sillä välin parantaa maailmaa. Kiitos seurasta Susanna ♥

Tänään piipahdettiin metsään mun vanhempien takapihalta. Tytöillä tuli tietty pissahätä ennen kun päästiin alkua pidemmälle ja mä sain metsäillä lopulta yksikseni ja ottaa valokuvia.

Illalla kävin vielä lenkkeilemässä kodin läheisellä pururadalla. Linnuilla on nyt paljon asiaa. Paikoin laulu tuntui yltyvän oikein meteliksi. Mitäköhän lie livertelevät? En jäänyt kuuntelemaan, vaan lisäsin vauhtia tossuihin. Kevään ekat hölkät sujui yllättävän hyvin! Olin kuvitellut, että talvi olisi vienyt kaiken juoksukunnon ja saisin aloittaa homman nyt taas alusta. Toki jalat oli lyijyä ja vauhti olematonta, mutta silti! Kaksi ja puoli kilsaa jaksoin hölkkäillä! Siihen päälle kävelyä reilu kilometri pururadalle ja saman verran takaisin, niin aivan oiva sunnuntailenkki tuli.

Kuinkakohan kipeät koivet on huomenna? Kääk!

Ps. Tänään aamulla suunnittelin pientä vaellusreissua. Seitsemisen kansallispuisto voisi olla mukavan leppoisa kohde. Helppo maasto, 25 kilsaa, kaksi päivää ja yksi yö - täytyy olla ihanaa. Voi kun saatais toteutettua!

[Share to Pinterest]

lauantai 9. huhtikuuta 2016

En ymmärrä...






1. Liiloja kenkiä. Eihän liilat kengät sovi minkään vaatteiden kanssa! Paitsi oranssien, mutta se onkin ainoa väri, josta en tykkää. Liilassa ei värinä ole mitään vikaa, mutta ei sitä kenkiin voi laittaa. Ei vaan voi. Ei toimi.

2. Miksi menin kannustamaan Herra Saloa osallistumaan hanakammin lastensa harrastuksiin. Nyt meidän talliin on ilmestynyt mikroauto tytöille. Mahtaakohan tuo nyt olla lainkaan turvallista touhua? Voiko lapselle pukea esimerkiksi haarniskan kun hän on lähdössä radalle? Meidän tallissa on kilpurit nyt niin isälle kuin lapsille. Mitäs mulle? :D





[Share to Pinterest]

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Fredagsmys


Makoisaa perjantai-iltaa ihanaiset!

Toivottavasti saadaan aurinkoinen ja mukava viikonloppu. Tämä viikko meni ihan sairaan nopeesti. Kivaa kun tulee kevät! Mun päässä aivan surisee ja uusia ideoita pumpsahtelee. Mutta nyt käperrytään hetkeksi perheen kanssa sohvalle herkuttelemaan ja ottamaan iisisti ♥

[Share to Pinterest]

torstai 7. huhtikuuta 2016

Metsähiiren synttärit Hesessä ja Intersportissa



Iina on saanut juhlia tällä viikolla niin eilen kuin tänäänkin luokkakavereidensa synttäreitä. Kaverisynttärikutsut saavat tietysti aina aikaan kuplivaa iloa. Hyvissä ajoin ennen juhlia ostetaan lahjat ja mietitään laitetaanko hiukset letille vai ei.

Iinan täpistessä synttäreitä tuli Aava tietysti vähän surulliseksi. Hän alkoi myös puhua synttärijuhlista. Nimittäin hiiren synttäreistä.

Tytöillä on mun vanhempien luona lemmikkinä metsähiiri. Tai no, lemmikkinä ja lemmikkinä. Ei se hiiri mitenkään ole vangittuna. Itse asiassa koko hiirestä on nähty vain kakkaa. Mutta se riittää! Tytöillä on niin kova hinku lemmikkihiireen, että liiteristä löytynyt hiirenkakka on tarpeeksi - mielikuvitus hoitaa loput. Tytöillä on siis mun vanhempien luona liiterissä lemmikkihiiri, jota käydään katsomassa aina kun siellä suunnalla ollaan ;)

...ja sen hiiren kaverisynttäreitä päätti Aava viettää sillä aikaa, kun Iina oli luokkakaverinsa juhlissa Swingelingissä.

Mun äiti otti hommasta kopin ja halusi juhlia Aavan kanssa ♥ Hiiren synttäreiden kunniaksi he kävivät kahdestaan Hesessä jätskillä ja WASASPORT INTERSPORTISSA ostoksilla. Aava oli arvatenkin onnellinen. Mä olin kans onnellinen kun näin, mitä ihanaa olivat ostaneet! Olivat löytäneet pikkuiselle hyvällä tarjouksella Molo Kidsin syötävän herkullisen kevättakin.

Nyt on juhlat juhlittu tältä viikkoa!

Ostoksille sen sijaan vois mennä vielä lauantaina. Nyt kaivataan kevätkenkiä ja hanskoja lapsille ja mä haluaisin itelleni valkoiset lenkkarit. Wasasportiin suunnataan myös kenkä- ja hanskaostoksille, siellä on niin loistava valikoima.




[Share to Pinterest]

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Lady Slim











*yhteistyössä Lady line Ritz

Kuten viime viikolla jo vähän VINKKASIN, on mulla alkanut matka kohti parempaa fyysistä kuntoa. Hyppäsin mukaan uudistettuun Ladyslim-ohjelmaan, joka koostuu liikunnasta erikoislaittein varustellussa studiossa, lenkkeilystä, kuntosalitreenistä sekä ravintoneuvonnasta.

Viime torstaina polkaistiin LADY LINE RITZISSÄ homma käyntiin Terhin kanssa. Mä sain ohjeita syömisiin ja musta otettiin tarkkaan mittoja ja jopa valokuvat. Tarkka dokumentointi ja läskien mittailu on tietysti äärimmäisen kiusallista ja olisinkin toivonut valokuvaustilanteessa parempaa valaistusta. Valoa oli nimittäin ihan liikaa :D Kuva olisi saanut olla paljon suttuisempi ja epätarkempi. Nyt erottui ikävästi kaikki ylimääräiset muhkurat...

Kaikki mittailu oli tietysti tarpeen, jotta voidaan lopuksi vertailla tuloksia ja matkan varrella seurata tilanteen kehittymistä. Kahdeksan viikon kuluttua olen toivottavasti iloinen tarkoista alkutilanteen mitoista!

Nyt on menty vajaa viikko uuden ruokaohjelman kanssa ja tehty muutama pitkä kävelylenkki. Ruokailut sujuu oikein kivasti. Itse asiassa nämä mun ruokailut on muuttaneet positiivisesti koko perheen syömisiä. Kasviksia ja marjoja kuluu runsaasti, kun niitä on koko ajan tarjolla.

Into piukalla odotan, että päästään jumppailemaan Ladyslim-studioon! Viime kerralla sain vähän maistiaisia lämmitetystä TMB-kabiinista joka tuntui tosi vekkulilta laitteelta. Treenit siellä täytyy olla tehokkaita. Myös vesipatjahieronta oli jotain niin ihanaa. Ah!

Terhi lupasi tehdä minulle myös ihan perinteisen kuntosaliohjelman, että saadaan mun lihaskuntoa kohdilleen.

Kahdeksan viikon kuluttua olen voimakkaampi, solakampi ja vetreämpi. Tulette näkemään!

[Share to Pinterest]

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Toimi heti, lopeta lykkääminen


Mä oon kunnon haahuilija, kun sille päälle satun. Jo lapsuudesta muistan, kuinka erehdyin sivuraiteille toimissani. Jos äiti pyysi siivoamaan huoneen, kippasin laatikoiden sisällön lattialle ja aloin järjestelemään. Minä kyllä siivosin, mutta tein sen pitkän kaavan kautta (enkä lopulta saanut urakkaa valmiiksi ilman apua).

Mun ongelma on liiallisuuksien tavoittelu. Mun on tosi vaikea mennä suorinta tietä. Asetan itselleni tavoitteet johonkin korkeammalle ja menen kohti sitä hitain askelin. Alkuun on vaikea päästä kun maali on tosi tosi kaukana. Tuumin aloittavani huomenna, tai sitten kun on sopiva aika.

Lopulta tekemättömät asiat pyörivät myrskyn lailla päässä aiheuttaen ahdistusta.

Koska ihminen on oppivainen olento ja vanheneminen tuo myös viisautta - joskin aavistuksen turhan hitaaseen tahtiin - olen oppinut jotain.

Pyrin aloittamaan heti tai ainakin mahdollisimman pian. En pyörittele asiaa mielessäni liikaa, etten vaan saa sitä isommaksi kuin se oikeasti onkaan.

Pidän elämäni mahdollisimman yksinkertaisena. Hassua, mutta mitä siistimpi esimerkiksi koti on, sen paremmin saan asioita tehtyä. Fokus pysyy, kun ympärillä on vähemmän häiritseviä tekijöitä. Kun päässä pörrää koko ajan, haluan pään ulkopuolella olevan tilaa :D

Kun on tällainen sotkuinen pääkoppa, tarvitsee ympärilleen selkeyttä, valoa, tilaa ja graafisia kuvioita. Silloin mun tarvii pinnistellä vähiten itseni kanssa.

Tänään mieheni joutui sanomaan: "No niin, hae nyt ne pankkitunnukset ja tuu tänne sohvalle. Tehdään ne muutokset sunkin veroilmoitukseen. Nyt on viimeinen mahdollisuus, dead line on kolmen tunnin kuluttua." Kyllä se vaimonsa tuntee ♥ Samalla hyvällä pössiksellä täytin parit muutkin kaavakkeet!

Nyt alkaa olla taas selkeä olo päässäkin kun on noi ärsyttävyydet hoidettu alta pois. Pihakin saatiin siivottua viikonloppuna ja tänään on peräkärryllinen roskaa viety kaatopaikalle. Kyllä kyllä...


[Share to Pinterest]

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Less is More - luomua hiuksille


Kun tykkää luomusta ja tukkakin on ihan luomu, niin sitä haluaa luomulaatuiset hiustenhoitotuotteet. Me ollaan pitkään ostettu Prismasta Urtekramin aloe vera -shampoota. Ihan toimiva tuote!

Muotoilutuotteet on sen sijaan ollut hakusessa. Santen hiusvaha ei toimi mun hiuksissa. Se ei anna tukea ensimmäisen vartin jälkeen ja lopputulos on enemmän hiuksia rasvoittava ja latistava kuin vahvaa pitoa antava.

Nyt päätin testata kampaamotasoista luomua hiustenhoitosarjaa Less is More. Ostin hiuspohjaa hoitavaa shampoota lähinnä itselleni ja Herra Salolle, hoitosuihketta matkakokoisena lapsille ja hiusvahaa itselleni.

Hoitosuihke ei oikein tunnu toimivan. Lasten hiukset lentää sähköisinä kun kauluri on vedetty pään yli, vaikka ollaan just hetkeä ennen suihkuteltu hoitoainetta.

Shampoo sen sijaan vaikuttaa ihan ok tuotteelta. Siinä on ihana rosmariinin tuoksu, joka on mulle tuttu Yon-kan silmänympärysvoiteestani ja kasvovedestäni. Vaahtoa tosin saisi olla enemmän. En tiedä johtuuko huono vaahtoaminen hiuksissa olevasta hiusvahasta, vai onko se itse shampoon ominaisuus. Usein tuleekin otettua vähän lisää shampoota pesun aikana, kun vaahdottaminen on muuten hankalaa.

Ja sitten se vaha. Ihan täydellinen.  T ä y d e l l i n e n! Piivaha antaa tosi hyvän muotoiltavuuden ja pidon. Lopputulos on mattapintainen ja täydellinen. Sanoinko jo täydellinen? :D Tuote on myös todella riittoisa, tällaiseen lyhyeen tukkaan riittää sellainen parin herneen kokoinen klöntti - ainakin arkikampaukseen ;) Jos jotain negatiivista pitää vahasta sanoa, niin se on melko haastavaa saada pestyä pois käsistä, saippuaa tarvitaan, todellakin. Tässä on kuitenkin tuote, joka tuli jäädäkseen!

Shampoo ja vaha kustansivat 25€ kappaleelta ja pieni hoitosuihke 8€. 


[Share to Pinterest]