sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Ladyslim kuulumisia

Viime torstaina jumppailtiin Terhin kanssa perinteiseen tapaan Ladyline Ritzin Ladyslim-studiolla. Laskeskeltiin, että se oli mun kuudes Ladyslim-treeni.

Mitä on tapahtunut kuudessa viikossa?

Paljon. Kaikki odotukset ja tavoitteet on ylittyny. Mä liikun itselleni hien pintaan päivittäin - omasta vapaasta tahdostani ja mielelläni. Iltaisin muutun herkästi levottomaksi ja olo helpottaa vasta kun saan solmittua lenkkarit jalkaan. Viime syksynä metsäpoluilta lähtenyt juoksuinnostus on taas nostanut päätään - nyt tosin juoksen pääasiassa suhteellisen tasaisilla aluistoilla. Itse asiassa miellyttävimmäksi kehon kannalta koen asfaltilla etenemisen. Pää taas huutaa kohti vihreyttä ja vehreyttä. Onneksi meillä täällä kotikulmilla on huikeat lenkkeilymahdollisuudet! Fiiliksen mukaan voi valita, haluaako puikkelehtia asutuksen keskellä ihaillen pihoja vai luonnon keskellä omassa rauhassa. Tai sitten noita kahta edellistä yhdistellen.

Syömisetkin sujuu hyvin. On sujunu koko ajan. Ensimmäisellä viikolla tosin kroppa yritti rimpuilla muuttunutta polttoainetta vastaan, mutta sen jälkeen on rullannut kivuttomasti. Parasta tässä ruokavaliossa on vapaus. Mun pitää saada itse päättää mitä haluan kulloinkin syödä - toki annettujen rajojen sisällä. Nyt ruokavaliosta on rajattu pois sokeri, vaalea vehnäjauho ja transrasvat. Mun kohdalla suurin muutos tuli piilosokereiden karsimisesta. Karkkia tai valkoista vehnää en aikaisemminkaan juurikaan syönyt.

Lounassalaateissa on nyt salaatinkastikkeen sijasta oliiviöljyä ja Hese-safkat on jäänyt pois. Päivällisellä noudatan tiukasti unholaan jäänyttä lautasmallia. Puolet annoksesta on aina kasvista ja mahdollisuuksien mukaan syön nuo kasvikset mielelläni raakoina. Mun omasta halusta lihan osuutta päivällisruokailuissa ollaan myös yritetty vähentää ja ollaan testailtu muun muassa tofua ruuanlaitossa.

Mitään ei siis tarvitse punnita. Hurraa! Se jos jokin tuntuu typerältä, eikä taatusti ole mikään loppuelämän ratkaisu. Mä olen saanut valita lautaselleni mulle ja meidän perheelle mieluisia ruokia. Ollaan syöty maukasta kotiruokaa ja välillä myös ravintoloissa - koska sekin kuuluu elämään.

Viinin juonti on jäänyt selkeästi vähemmälle, koska ei vaan ehdi :D Iltaisin sovalla viinitilkan ja juustojen ynnä muiden herkkujen tilalle on tullut lenkit ja lenkin jälkeen mun kroppa huutaa vettä, ruisleipää ja parsakaalta tai tomaattia oliiviöljyn kera.

Nyt kun ruokavaliosta on jäänyt pois kaikki paska, huomaakin, kuinka hienosti keho viestii siitä, mitä tarvitsee. Janontunne esimerkiksi on nyt paljon selkeämpi ja mun tulee juotua vettä paljon enenmmän kuin ennen. Myös ruokien kanssa kroppa ilmoittaa selkeämmin ja tasaisemmin, että nyt sitä safkaa.

Mä olen nyt paljon vahvempi ja nopeampi kuin pari kuukautta sitten. Tällä viikolla juoksin jopa yli neljä kilsaa ja enemmänkin olis tainnu mennä, jossei koti olis tullu vastaan :D Ihan huikea fiilis! Mä koen, että hyvä fyysinen kunto tuo paitsi iloa ja energisyyttä, myös tervettä itseluottamusta. Luottamus omaa kroppaa kohtaan on taas kasvanut ja tunnen, että pystyn helposti suoriutumaan arjen askareista ja ehkä yllättävistäkin tilanteista.

No joo. Eihän teitä nyt oikeasti kiinnosta, mitä mun pään sisällä on tapahtunu. Nyt niitä karistettuja kiloja tiskiin, eikö? :D

Vaikka alunperin hommaan lähtiessäni, koin olevani ihan sopivan painoinen, asetettiin mulle tavoitteeksi puolen kilon pudotustahti per viikko. Tuo puoli kiloa sisälsi siis vähentyneen rasvan ja lisääntyneen lihaksen. Ohjelmassa on nimittäin tarkoitus myös kasvattaa lihasmassaa. Olen hyvin tavoitteessani. Viime torstaina treenin yhteydessä tehdyssä viikkopunnituksessa vaaka näytti 76,7 kg eli tasan neljä kiloa vähemmän kuin ekalla punnituskerralla. Koska mulla itselläni oli vähän sellainen fiilis, että kehonkoostumuksessa ei pariin viikkoon ollut tapahtunut mitään, otti Terhi musta vielä parit mitatkin ja kyllä ainakin vatsasta ja rinnanympäryksestä oli hävinnyt kumpaisestakin 3 cm alkutilanteeseen verrattuna.

Nyt kun arvioin painoani, olen täysin eri linjoilla kun 6 viikkoa sitten. 80,7 kg ei todellakaan ole sopiva paino 170 cm pitkälle naiselle. Siinä määrässä on nimittäin niin paljon rasvaa, että se häiritsee ikävästi hyllyen juoksulenkillä. 76,7 kg hyllyy myös lenkillä - mutta onneksi jo vähän vähemmän. Oman painotavoitteeni olenkin asettanut jonnekin tuonne 72 kilon paikkeille. Silloin olisin painoindeksin mukaan normaalipainoinen, enkä enään lievästi ylipainoinen. Sitä kohti siis hitaasti, mutta varmasti.


Yllä olevassa kuvassa ajatuksia liikunnasta Henriikka Rönkkösen kynästä jonkun tuntemattoman kuvittamana. Mitäs tuohon lisäämään :D

Leppoisaa sunnuntaipäivää sulle ihana ♥ Haastan sut lähtemään lenkille keskelle vihreyttä ja alkukesän huumaavia tuoksuja. Ota mukaan vaikka hyvä ystävä, niin saatte samalla parannettua maailmaa. Menkää reippaasti, että tulee hiki pintaan.

[Share to Pinterest]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! <3